news-28092024-061314

Nostoautomaattien määrä vähenee käteisen menettäessä suosiotaan

Kuluttajille voi koitua kustannuksia, kun käteisen nostopaikkojen määrä vähenee ja käteisen automaatit saatetaan pian hallita yhden yrityksen toimesta. Useiden talousasiantuntijoiden mukaan Suomi kohtaa käteisautomaattimonopolin riskin.

Ihmiset ovat vähentäneet käteisen käyttöä 2000-luvun alusta lähtien, mikä tarkoittaa, että alalla toimijat keskittyvät yhä enemmän. Kun yhä harvempi maa käyttää käteistä, myös yrityksiä, jotka palvelevat hiipuvaa kysyntää, on vähemmän.

Suomessa rahaa kuljettavat, käsittelevät, laskevat ja täydentävät automaatteja nyt kolme yritystä: Ruotsalainen Loomis, norjalaisomisteinen Nokas ja S-ryhmän tytäryhtiö Reila, joka operoi käteiskäyttökeskuksia.

Suomen Kaupan Liiton julkisen politiikan päällikkö Simo Hiilamo kertoi Ylelle, että käteisen käytön vähentyessä on riski, että käteisen hallinta päätyy yhden yrityksen käsiin.

Tämä on jo tapahtunut Ruotsissa, missä Loomis on tarjonnut käteiskäsittely- ja arvokuljetuspalveluita yksin viimeiset neljä vuotta.

S-ryhmän maksupalveluiden päällikkö Kai Lindström sanoi, että monopolin syntymistä Suomessa on todennäköistä ja se vaikuttaa lopulta kuluttajien lompakkoihin.

Loomis hallinnoi tällä hetkellä 1500 käteisen nostopaikkaa Suomessa, mutta sen asema vahvistuu pian. Kuukauden loppuun mennessä kaikki 500 S-ryhmän kaupoissa toimivaa Nosto-automaattia poistetaan ja korvataan 450 Otto-automaatilla.

”Nostokoneita ei ole enää yhdelläkään pankilla Suomessa”, kertoi Nokas Finlandin toimitusjohtaja Anssi Kuusisto.

Loomis Finlandin toimitusjohtaja Harri Veijlola sanoi, ettei näe monopolitilanteen syntymistä lähitulevaisuudessa.

”Tosiasia on, että käteisen käyttö yhteiskunnassa vähenee koko ajan…ne, jotka menestyvät kutistuvilla markkinoilla, ovat joustavia ja kykenevät tehostamaan toimintaansa”, Veijola selitti.

Sen sijaan hän ilmaisi huolensa siitä, miten käteisen hallintayritykset pitävät käteisen maksutapana elinkelpoisena tulevaisuudessa.

Suomen Pankki seuraa myös tarkasti käteissektorin keskittymistä harvempiin käsiin. Keskuspankki sanoi, että on tärkeää, että ihmiset ympäri maata voivat käyttää käteistä tulevaisuudessa.

”Tämä tarkoittaa, että käteisiä nostopaikkoja on oltava riittävä määrä kohtuullisen etäisyyden päässä, ja että on mahdollista maksaa käteisellä välttämättömistä arkipäivän asioista”, sanoi Päivi Heikkinen, joka johtaa Suomen Pankin maksujärjestelmäosastoa.

Ylen käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisiimme. Voit luoda Yle-tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderoinnista on selitetty täällä.