Teknologian vallankumous

Muistatteko vielä ne päivät, kun meillä oli vain yksi puhelin kotona? Se oli musta, langaton, ja se oli aina jossain kadoksissa. Minä vihaan tätä uutta maailmaa, jossa jokaisella on puhelin taskussaan. Se on kuin pieni paha veli, joka aina katsoo sinua.

Muistelen vielä, kuinka minä istuin kahvilla Tiinan kanssa viime viikolla. ’Näin sinut viimeksi Facebookissa’, hän sanoi. Minä vain katsoin häntä ja ajattelin, että tämä on hulluutta. Miksi meidän täytyy nähdä toisemme verkossa, kun voimme istua samassa huoneessa?

Mutta sitten… minä tajusin, että tämä on nykyinen todellisuus. Meidän täytyy sopeutua tähän uuteen maailmaan. Mutta minä en ole valmis antamaan periksi. Minä haluan olla erilainen.

Miksi minä vihaan teknologiaa?

Minä vihaan sitä, kuinka teknologia on muuttanut ihmisten väliset suhteet. Meidän on helppo tietää, mitä muut tekevät, mistä he ovat, mitä he syövät. Mutta meidän on vaikea puhua heidän kanssaan. Se on kuin meillä olisi kaikki tieto, mutta ei tunteita.

Minä vihaan sitä, kuinka teknologia on tehnyt meistä riippuvaisia. Meidän on vaikea mennä ulos ilman puhelinta. Meidän on vaikea nukkua ilman televisiota. Meidän on vaikea olla yksin ilman musiikkia. Se on kuin meillä olisi jatkuva tarve täyttää aika jollain.

Minä vihaan sitä, kuinka teknologia on tehny meistä vähemmän tuottavia. Meidän on helppo viettää tunti tiketään skrollaamalla sosiaalisia medioita. Meidän on helppo viettää ilta katsoen sarjoja nettitelevisiosta. Meidän on helppo viettää päivä pelaten pelejä. Mutta meidän on vaikea tehdä jotain, mikä todella merkitsee jotain.

Miten minä selviydyn ilman teknologiaa?

Minä yritin viime vuonna tehdä jotain eri tavalla. Minä päättin, että minä olen tekemässä ’digitaalinen paasto’. Minä luin digital detox tips practical guide ja päättin, että minä olen kokeilemaan sitä. Minä päättin, että minä olen viettämässä yhden viikon ilman puhelinta, ilman tietokonetta, ilman televisiota.

Se oli vaikeaa. Ensimmäinen päivä oli kauheaa. Minä tunsin itseni yksinäiseksi, minä tunsin itseni turhaksi, minä tunsin itseni tyhjäksi. Mutta sitten… minä tajusin, että minä olen oppimassa jotain uutta. Minä olen oppimassa, kuinka minä voisin elää ilman kaikkea tätä.

Minä aloin viettää aikaa ulkona. Minä aloin lukea kirjoja. Minä aloin puhua ihmisten kanssa. Se oli kuin minä olin löytänyt itseni uudestaan. Se oli kuin minä olin löytänyt uuden maailman.

Mutta sitten… minä palasin takaisin. Minä palasin takaisin puhelimeeni, takaisin tietokoneeseeni, takaisin televisioseeni. Se oli kuin minä olin palannut vanhaan elämään. Mutta minä olin oppinut jotain. Minä olin oppinut, että minä voisin elää ilman kaikkea tätä. Minä olin oppinut, että minä voisin olla onnellinen ilman kaikkea tätä.

Mitä minä opin?

Minä opin, että teknologia on hyvä, mutta se ei ole kaikki. Se on vain osa elämää. Se ei ole elämä itse. Minä opin, että minä voisin elää ilman kaikkea tätä. Minä opin, että minä voisin olla onnellinen ilman kaikkea tätä.

Minä opin, että minun täytyy löytää tasapaino. Minun täytyy löytää tapa elää teknologian kanssa, mutta ei teknologian vuoksi. Minun täytyy löytää tapa käyttää teknologiaa, mutta ei antaa sen käyttää minua.

Minä opin, että minun täytyy olla vahva. Minun täytyy olla valmis sanomaan ei. Minun täytyy olla valmis sanomaan, että minä en tarvitse tätä. Minun täytyy olla valmis sanomaan, että minä olen parempi ilman tätä.

Minä opin, että minun täytyy olla rehellinen itselleni. Minun täytyy tunnustaa, että minä olen riippuvainen. Minun täytyy tunnustaa, että minä olen heikko. Mutta minun täytyy myös tunnustaa, että minä olen vahva. Minun täytyy tunnustaa, että minä voisin olla parempi.

Mitä minä teen nyt?

Nyt minä yritän tehdä pieniä muutoksia. Minä yritän viettää vähemmän aikaa puhelimessani. Minä yritän viettää enemmän aikaa ulkona. Minä yritän lukea enemmän kirjoja. Minä yritän puhua enemmän ihmisten kanssa.

Minä yritän löytää tasapainon. Minä yritän löytää tapa elää teknologian kanssa, mutta ei teknologian vuoksi. Minä yritän löytää tapa käyttää teknologiaa, mutta ei antaa sen käyttää minua.

Minä yritän olla vahva. Minä yritän olla valmis sanomaan ei. Minä yritän olla valmis sanomaan, että minä en tarvitse tätä. Minä yritän olla valmis sanomaan, että minä olen parempi ilman tätä.

Minä yritän olla rehellinen itselleni. Minä yritän tunnustaa, että minä olen riippuvainen. Minä yritän tunnustaa, että minä olen heikko. Mutta minä yritän myös tunnustaa, että minä olen vahva. Minä yritän tunnustaa, että minä voisin olla parempi.

Se ei ole helppoa. Se vaatii aikaa. Se vaatii vaivaa. Se vaatii sitoutumista. Mutta minä uskon, että se on sen arvoista. Minä uskon, että minä voisin olla onnellisempi. Minä uskon, että minä voisin olla parempi.

Ja sinä? Mitä sinä teet? Oletko valmis muuttamaan? Oletko valmis kokeilemaan jotain uutta? Oletko valmis löytämään itsesi uudestaan?


Tekijä: Minä olen Anna, 37-vuotias toimittaja Helsingistä. Minä olen työskennellyt lehtiä varten yli 20 vuotta. Minä rakastan kirjoittaa, minä rakastan lukea, minä rakastan puhua ihmisten kanssa. Mutta minä vihaan teknologiaa. Minä vihaan sitä, kuinka se on muuttanut maailmaa. Minä vihaan sitä, kuinka se on muuttanut meitä. Mutta minä yritän löytää tapa elää sen kanssa. Minä yritän löytää tapa käyttää sitä, mutta ei antaa sen käyttää minua.

Jos haluat tehostaa arjen aikataulujasi, tutustu käytännöllisiin ajanhallinnan vinkkeihin, jotka voivat todella muuttaa elämäsi suuntaa.