Lasten ADHD-diagnooseissa kasvua Pohjois-Karjalassa: lähes joka viides poika saa lääkitystä
ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina, herättäen huolta terveysasiantuntijoiden keskuudessa. Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että vuonna 2023 yli 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi, kun vastaava luku vuonna 2022 oli alle yhdeksän prosenttia. Tämä kasvu ei ole toivottu suunta, ja toivotaan, että määrä kääntyy laskuun tulevaisuudessa.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ilmenee ylivilkkautena ja keskittymisongelmina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan häiriö koskettaa 5-8 prosenttia lapsista ja nuorista. Eri alueilla Suomessa on kuitenkin huomattavia eroja ADHD-diagnoosien esiintyvyydessä.
Isot erot maan sisällä
Itä-Suomi, erityisesti Pohjois-Karjala, on yksi niistä alueista, jotka ovat edelleen kärjessä ADHD-diagnoosien yleisyydessä. Pohjois-Karjalassa peräti 21,5 prosentilla alakouluikäisistä pojista on todettu ADHD-diagnoosi. Myös tytöt eivät jää tilastoissa jälkeen, sillä heistä 9,2 prosentilla on todettu diagnoosi. Toisaalta Pohjanmaan hyvinvointialueella vastaavat luvut ovat huomattavasti pienemmät, 7 prosenttia pojista ja 2,3 prosenttia tytöistä.
Ylilääkäri Aalto-Setälä nostaa esiin huolenaiheen ylidiagnostiikasta ja virhediagnostiikasta, jotka saattavat selittää osan eroista alueiden välillä. Esimerkiksi unenpuute, ruutuajan liiallisuus tai henkinen kuormitus voivat heikentää lapsen keskittymiskykyä ja johtaa virheelliseen ADHD-diagnoosiin.
Koulu voi vaatia liikaa
Virheellisten ADHD-diagnoosien taustalla saattavat olla myös koulun asettamat liian kovat vaatimukset. Aalto-Setälä painottaa, että koulun odotukset saattavat olla epärealistisia suhteessa lapsen taitoihin. Erityisesti loppuvuoden syntyneet pojat saavat useammin ADHD-diagnoosin, sillä he ovat lähes vuoden nuorempia luokkatovereihinsa verrattuna.
Lääkkeetön hoito etusijalle
ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt diagnoosien yleistymisen myötä. Vuonna 2023 lähes 46 500 lasta ja nuorta käytti ADHD-lääkkeitä, joista 33 100 oli poikia. Hälyttävää on, että Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa lähes joka viides alakouluikäinen poika sai ADHD-lääkitystä.
Aalto-Setälä korostaa, että ADHD:n hoitoon tulisi tarjota ensisijaisesti lääkkeetöntä hoitoa ja tukea, erityisesti nuorimmille potilaille. Lääkkeiden käytön tulisi olla harkittua ja vastuullista, ja muiden hoitomuotojen tulisi olla ensisijaisia.
ADHD-diagnoosien lisääntyminen herättää huolta terveysasiantuntijoiden keskuudessa. On tärkeää tunnistaa taustalla olevat syyt ja tarjota lapsille ja perheille oikeanlaista tukea ja hoitoa, jotta jokainen lapsi saa parhaat mahdolliset eväät kasvaa ja kehittyä omassa tahdissaan.
