Kunnat velvoitetaan tarjoamaan maahanmuuttajille kursseja suomalaisesta historiasta ja sosiaalisista normeista
Uusi maahanmuuttajien kotouttamislaki velvoittaa kuntia panostamaan enemmän maahanmuuttajien asettumisen auttamiseen. Esimerkiksi uudet tulijat on tarjottava suomenkielistä ohjausta.
Ha Duong (vasemmalla), Iffat Abraiz ja Hasnat Ali Awan ovat kaikki hiljattain saapuneita Joensuuhun. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle
Maahanmuuttajien kotouttamisen edistämisestä annettu laki, joka tuli voimaan vuoden alussa, siirsi päävastuun integraatiosta kunnille. Jatkossa suomalaisen yhteiskunnan ja sen normien oppiminen on olennainen osa integraatiota, ja sen on tapahduttava kielellä, jonka maahanmuuttajat tuntevat hyvin.
Lain määräämä orientaatio sisältää asioita kuten suomalaiset arvot ja lainsäädäntö, työ- ja opiskelumahdollisuudet sekä arkielämä maassa.
”Tavoitteena on, että maahanmuuttajat ovat valmiita toimimaan itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnassa,” sanoo Eija Asikainen, joka vastaa työelämästä ja integraatiopalveluista Joensuun kaupungissa.
Enemmän vastuuta, vähemmän rahaa
Kunnat ovat aiemmin tarjonneet vapaaehtoisia kursseja maahanmuuttajille suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta laki on tehnyt orientaatiosta pakollista.
Lisäksi laki määrää kehyksen orientaatiolle: sosiaaliseen orientaatioon on sisällytettävä 70 tuntia opetusta ja itsenäistä opiskelua. Opetuksen on oltava pääasiassa kasvokkain tapahtuvaa ja sen on tapahduttava maahanmuuttajan hyvin tuntevalla kielellä.
On epäselvää, miten hyvin kunnat pystyvät vastaamaan lain vaatimuksiin.
Projektipäällikkö Maija Niskavirta Suomen Kuntaliitosta sanoo, että useissa kunnissa työllisyys- ja integraatiopalveluiden henkilökunta vasta perehtyy uusiin tehtäviinsä.
”Yleisesti ottaen resurssit integraatiopalveluihin ovat niukoja kunnissa,” Niskavirta sanoo.
Tänä vuonna valtio leikkasi maahanmuuttajien kotouttamiskorvausta, jota se maksaa kunnille ja hyvinvointialueille, 58 miljoonalla eurolla.
Asikainen huomauttaa, että kunnat ovat aloittamassa uusien integraatiopalveluiden rakentamista hyvin erilaisista lähtökohdista.
”Pienissä kunnissa ryhmien kokoaminen on haasteellista. Tavoitteena on, että orientaatio on vuorovaikutteista ja että voit keskustella asioista muiden kanssa,” hän kertoi Ylelle.
Pohjois-Karjalassa ongelma on ratkaistu tarjoamalla maahanmuuttajille mahdollisuus osallistua Joensuun kaupungin järjestämiin koulutuskursseihin.
Tänä keväänä Joensuu tarjoaa orientaatiota englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi.
Tulkeista on apua orientaation järjestämisessä tarvittaessa. Harvinaisempien kielten osalta koulutusta voidaan järjestää myös etäopetuksena.
Eroja maahanmuuttajien teknisissä taidoissa
Pakistanilainen Iffat Abraiz muutti Joensuuhun puoli vuotta sitten yliopisto-opintoja varten. Hänen miehensä, Hasnat Ali Awan, seurasi muutamaa kuukautta myöhemmin ja etsii nyt työtä.
Pariskunta puhuu sujuvaa englantia, mutta on silti törmännyt kielimuuriin useita kertoja.
”Internetissä on tietoa, mutta monet sivut ovat edelleen vain suomeksi. Esimerkiksi pankkimme verkkosivusto on ollut saatavilla englanniksi vasta äskettäin,” Hasnat Ali Awan sanoo.
Abraiz huomauttaa, että sähköiset tapahtumat voivat olla vaikeita joillekin maahanmuuttajille.
Laki ottaa myös tämän huomioon: jos etäopiskelu ei sovi maahanmuuttajalle jostain syystä, orientaatio on tarjottava kasvotusten opetuksena.
Yle Tunnuksella kirjautuneet käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisiimme. Voit luoda Yle Tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeet kommentoinnille ja moderoinnille löytyvät täältä.
