Suomi on toiseksi väkivaltaisin maa naisille Euroopan unionissa, todettiin EU:n tutkimuksessa, joka käsitteli sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa naisia kohtaan ja muita henkilöiden välistä väkivaltaa. Eurostatin tiedot osoittivat, että yli puolet suomalaisnaisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 viranomaisille raportoitiin 12 300 uhria lähisuhde- ja perheväkivaltarikoksista, mikä oli 5,3 prosentin nousu edellisvuoteen verrattuna. Uhreista 74 prosenttia oli naisia, kun taas 75 prosenttia epäillyistä lähisuhde- ja perheväkivaltarikosten tekijöistä oli miehiä.
Naiset ovat todennäköisimmin väkivallan kohteena kotona. Puolisoiden välisen lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 10,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.
Näiden lukujen valossa alan asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa hallituksen suunnitelmista leikata kolmannen sektorin rahoitusta. ”Olen hyvin huolissani, koska Suomessa suurin osa väkivallan torjuntatyöstä tehdään valtion rahoittamien organisaatioiden toimesta. Nyt näitä varoja ollaan leikkaamassa tulevina vuosina”, totesi Mieli Mielenterveys ry:n vanhempi neuvonantaja Kristian Wahlbeck.
Wahlbeck arvosteli hallituksen säästötoimenpiteiden pitkäaikaisia vaikutuksia, kuten Mielen kriisipuhelimen leikkauksia, joiden seurauksena vastausprosentti oli nyt laskenut 20 prosenttiin aiemmasta 30 prosentista. Mielen auttavaan puhelimeen tulevien puhelujen määrä on kasvanut viime vuosina, kun suomalaiset kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa.
Äitiys- ja lastenkotien liitto puolestaan totesi suunniteltujen leikkausten jättävän noin 2 500 ihmistä ilman tarvitsemaansa apua, mikä pahentaa perheiden ongelmia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhempi tutkija Teemu Vauhkonen korosti ulkopuolisen tuen merkitystä suhteiden konfliktien ja siihen liittyvän väkivallan ratkaisemisessa. ”Jos apua haetaan kriisin aikana, se mahdollistaa keskittymisen väkivaltasyklin katkaisemiseen. Tämä voi myös merkittävästi parantaa suhdetta kokonaisuutena, eikä vain lopettaa väkivaltaa”, hän selitti.
Pääministeri Petteri Orpon kokoomusjohtoinen hallitus aikoo tämän vaalikauden aikana vähentää tukea yhdistyksille sosiaali- ja terveysalalla noin 100 miljoonalla eurolla.
