APN Podcast: Tuntemattoman sotilaan tarina

Tällä viikolla käsitellään All Points North -podcastissa romaanin ja elokuvan tarinaa, joka selittää Suomen tien itsenäiseksi ja itsenäiseksi pysyväksi maaksi. Kuva: Juuli Aschan © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Miksi Tuntematon sotilas on niin suosittu suomalaisten keskuudessa? Toimittaja Toivo Haimi sanoo, että se täytti syvän tarpeen heijastukseen ja muisteluun sodan jälkeisessä Suomessa.

”Tärkeä asia ymmärtää on, että se perustaa toisen maailmansodan ja jatkosodan tarinan 1941-1944 tavallisten sotilaiden näkökulmasta rintamalla,” sanoi Haimi. ”Vaikka se ei ole historiateos, se on romaani, joka tarjosi suhteellisia hahmoja, joihin sotaveteraanisukupolvi saattoi samaistua.”

Väinö Linnan romaani julkaistiin alun perin vuonna 1954 ja siitä tuli välitön klassikko, jonka rakastetut hahmot vievät lukijan kompromissittoman, realistisen ja tunneköyhän sodan julmuuksien läpi.

Mutta se on myös kertomus suomalaisesta yhtenäisyydestä ja uudistumisesta kauhujen jälkeen 1917-18 sisällissodan jälkeen – ja siksi se on muuttunut Suomen itsenäisyyspäivän kulttuuriseksi ikonioksi.

Opas Tuntemattomiin sotilaisiin, Suomen itsenäisyyspäivän vakioon

Puhuimme myös Liesl Yamaguchin kanssa hänen vuonna 2015 tekemästään käännöksestä, jonka hän nimitti ”Tuntemattomiksi sotilaiksi” välttääkseen sekaannusta englanninkielisen symboliikan kanssa tuntemattoman sotilaan muistomerkistä – eli sotilaasta, joka kuolee, mutta joka pysyy tuntemattomana.

Se olisi ristiriidassa Linnan näkemyksen kanssa, Yamaguchin mukaan.

”Tuntematon sotilas ei ole yksikkö,” sanoi Yamaguchi. ”Tarkoitan, se on yksikkö kieliopillisesti, mutta siinä ei ole yksiöllistä ruumista, joka on tunnistamaton. Kukaan tässä kirjassa ei ole tuntematon. He kaikki ovat tunnistettuja. Heillä kaikilla on persoonallisuus. He ovat tiettyjä ihmisiä. He ovat laulamattomia. Heitä ei ole juhlittu.”

Tämän tunnustamattomuuden korjaaminen on yksi teoksen keskeisistä saavutuksista, ja se auttoi myös yhdistämään kansan varhaisten 1900-luvun katkerien konfliktien jälkeen.

”Uskon, että se kertoo suomalaisesta yhtenäisyydestä ja kahden sodan aikana jakautuneen osapuolen yhteen tulemisesta,” sanoi Yamaguchi. ”Ja siksi näemme tämän itsenäisyyden hetken siirtymisen vuodelta 1917 jatkosotaan ja siksi meillä se on jatkuvana itsenäisyyspäivänä.”

Liity keskusteluun!

Egan Richardson esitteli tämän jakson All Points Northista. Äänitekniikasta vastasi Tuomas Vauhkanen.

Jos sinulla on kysyttävää tai haluat jakaa ajatuksiasi, ota yhteyttä WhatsAppissa numeroon +358 44 421 0909 tai osoitteeseen yle.news@yle.fi ja allpointsnorth@yle.fi.

Yle ID -tunnuksella varustetut käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisiimme. Voit luoda Yle ID -tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderaatiosta selitetään täällä.