Kansanedustajat ovat turhautuneita parlamentin työskentelymenetelmien tehottomuuteen, kertoo Helsingin Sanomat. Jos nettomaahanmuutto pysyy nykyisellä tasolla, Suomen väkiluku voisi nousta 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, kertoo Tilastokeskus. Kuva: Henrietta Hassinen / YlePriya Ramachandran D’souzaHelsingin Sanomien mukaan kansanedustajat valittavat huonosta työmäärän jakamisesta parlamentissa johtuen siitä, että kullekin jäsenelle on annettu liian monta valiokuntaa.”Yksinkertaisesti on liikaa valiokuntia tai liian vähän jäseniä. Kuulun viiteen valiokuntaan tai jaostoon, joista kaikista vaaditaan pakollinen osallistuminen,” ensimmäisen kauden kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (Kok) kirjoitti äskettäin blogikirjoituksessaan.Viimeisten 30 vuoden aikana parlamentin valiokuntien määrä on lisääntynyt merkittävästi, mikä johtaa edustajien yleensä toimimaan täysjäseninä kahdessa valiokunnassa, sekä varajäsenyyksiä entistä useammin.Entinen puhemies Matti Vanhanen (Kesk) kertoi HS:lle toivovansa edustajien tuovan esille huolensa asiasta. Vanhanen yritti uudistaa valiokuntatyötä toimikautensa aikana, mutta epäonnistui.”Nykyinen järjestelmä on täysin absurdi, hyppiminen valiokunnasta toiseen,” hän sanoi.Edustajat tekevät lainsäädäntötyötä valiokunnissa, jotka yleensä kokoontuvat täysistuntopäivinä ennen istuntojen alkua klo 14.Kansanedustaja Aalto-Setälä on säännöllinen jäsen Ympäristövaliokunnassa ja kahdessa valtiovarainvaliokunnan jaostossa. Lisäksi hän on myös varajäsen Talousvaliokunnassa ja Ständivaliokunnassa.”Kokoukset menevät usein päällekkäin, mikä tekee mahdottomaksi hoitaa vastuitaan kunnolla. Yksi, korkeintaan kaksi valiokuntaa riittäisi kullekin edustajalle,” Aalto-Setälä sanoi.Tilanne on ongelmallinen, kun valiokunta tarvitsee tietyn määrän edustajia päätösvaltaisuuden saavuttamiseksi. Budjettikeskusteluissa valiokunnan jäsenillä on poikkeuksellisen raskas työmäärä.Tänä vuonna lukuisia budjettiin liittyviä lainsäädäntöehdotuksia on kertynyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, missä jäsen Ville Merinen (SDP) on äskettäin jäänyt sairaslomalle, mainiten ”sairaan” työympäristön.Vanhasen ehdotus vähentää tarvittavien jäsenten määrää kussakin valiokunnassa kaatui pienempien puolueiden vastustukseen, jotka menettäisivät yhtäläisen edustuksen elimissä.Maahanmuuton kasvattama väestönkasvuVain kolme vuotta sitten Tilastokeskus ennusti, että maan väestö alkaisi laskea vuoteen 2034 mennessä.Kuitenkin Ilta-Sanomat kertoo, että viraston viimeisin väestöennuste sanoo, että nettomaahanmuutto on riittävä ylläpitämään Suomen väestön kasvua.Jos nettomaahanmuutto pysyy nykyisellä tasolla, Suomen väkiluku voisi nousta 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä ennusteen mukaan.Vuoden 2024 ennusteessa arvioidaan työikäisen väestön kasvavan lähes 300 000:lla vuoteen 2040 mennessä, saavuttaen noin 3,84 miljoonaa varhaisessa 2050-luvulla.Ulkomainen liha KotipizzassaSuomen suurin pizzaketju Kotipizza, joka on aina korostanut vahvaa kotimaista hankintaa, on tehnyt yllättävän päätöksen sisällyttää ulkomaista lihaa tarjontaansa. Maaseudun Tulevaisuus oli ensimmäinen raportoimaan asiasta.Kotipizzan verkkosivuston tiedon mukaan sen tuotteissa käytetty liha ei enää ole 100-prosenttisesti kotimaista alkuperää. Marraskuussa ketju tuo markkinoille uuden pizzan, jossa on tanskalaisten lihantuottajien valmistamaa nduja-makkaraa, jonka liha on peräisin Tanskasta, Saksasta ja Puolasta.Kotipizza kertoi päätöksen johtuvan mahdollisuudesta osallistua kansainvälisiin raaka-aineiden hankintatarjouksiin emoyhtiönsä, norjalaisen Orkla-konsernin kautta, joka hankki ketjun vuonna 2019.Lehden mukaan Kotipizza saattaa lisätä ulkomaisten lihatuotteiden käyttöä, sillä se on parhaillaan tarjoamassa kanaa, salamia, pepperonia, kinkkua ja pekonia koskevia tarjouskilpailuja, joissa mukana on sekä kotimaisia että kansainvälisiä toimittajia.”Viime vuosina erityisesti inflaatio ja kustannuspaineet ovat vaikuttaneet siihen, miten samanaikaisesti voimme varmistaa kohtuulliset hinnat tuotteillemme ja ravintolaoperaattoreidemme kannattavuuden,” Kotipizza sanoi verkkosivuillaan.Käyttäjät, joilla on Yle-tunnus, voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle-tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoimiseen ja moderointiin on selitetty täällä.
