news-13082024-223859

Suomi työttömyysaste EU:n huonoimpien joukossa

Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskimääräinen työttömyysaste on noin 6 prosenttia, mutta se on noussut yli 8 prosenttiin Suomessa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Työllisyystilanne Suomessa on yksi heikoimmista Euroopan unionissa, kertoo Tilastokeskuksen tiistaina julkaisema raportti.

Vaikka työttömyysaste on keskimäärin noin 6 prosenttia koko EU:ssa, se on korkeampi kuin 8,4 prosenttia Suomessa, viimeisimpien lukujen perusteella. Ainoastaan Espanjalla (11,5) ja Kreikalla (9,6) on korkeampi työttömyysaste.

Tilastokeskuksen raportti huomautti kuitenkin, että sekä Espanjassa että Kreikassa työllisyystilanne on hieman parantunut viimeisen vuoden aikana, kun taas Suomen tilanne on edelleen heikentynyt – ja lyhyen aikavälin näkymät näyttävät vielä synkemmiltä.

Valtiovarainministeriön Janne Huovari kertoi Ylelle, että hallituksen aiemmin tänä vuonna ilmoittamat säästötoimet voivat johtaa työttömien määrän lisääntymiseen.

Useat työhön kannustavia uudistuksia, kuten asumistuen leikkaukset ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, saattavat itse asiassa vaikuttaa päinvastaisesti lyhyellä aikavälillä, kun Suomen talous on hidastumassa.

”Työttömyys voi kasvaa, jos työlle ei ole tarpeeksi kysyntää”, Huovari sanoi.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi luoda 100 000 uutta työpaikkaa virkakautensa aikana, mutta Huovari myönsi tämän tavoitteen saavuttamisen olevan ”haastavaa”.

”Täällä on tullut takaisku, ja työllisyystavoitteen saavuttaminen vie nyt pidempään. Mutta työllisyys myös kasvaa melko nopeasti, jos talous piristyy”, hän sanoi.

Hän lisäsi, että monet hallituksen uudistusten vaikutukset alkavat tuntua vasta vuodenvaihteessa, kun taas toiset eivät ehkä näy käytännössä vuosiin.

Miksi Suomi on EU-keskiarvon alapuolella?

Huovarin mukaan on muutamia syitä, jotka selittävät miksi Suomi jää jälkeen useimmista muista EU-maista.

Ensinnäkin talouskasvu Suomessa on ollut hitaampaa verrattuna muihin maihin, osittain siksi, että Suomi on herkempi korkomuutoksille.

Tämä tarkoittaa sitä, että korkojen noustessa negatiivinen vaikutus Suomen talouteen on suurempi kuin muissa EU-maissa, etenkin koska muuttuvat korot ovat yleisempiä Suomessa sekä asunto- että yrityslainoissa.

Toisaalta korkojen lasku stimuloi talouskasvua Suomessa nopeammin kuin muualla.

Huovari huomautti myös, että Suomi on kärsinyt taloudellisesti enemmän Venäjän Ukrainan-invaasiosta verrattuna useimpiin muihin EU-maihin.

Kolmas syy, Huovarin mukaan, on se, että maahanmuutto on pysynyt vahvana Suomessa, vaikka työllisyystilanne on heikentynyt.