news-07102024-094615

Nuori miesepäilty oli kokematon dronejen operoija, kertoo Keskusrikospoliisi (KRP). Dronejen operoijien tarvitsee erikoislupa lentää laitteilla rajoitetuilla alueilla. Kuva Ylen lähetysmastosta Helsingin Pasilan kaupunginosassa. Kuva: Antti Haanpää / YleTapaus, jossa drone törmäsi Ylen lähetysmastoon Helsingissä kesällä, ei ollut vakoilutapaus, kertoo Keskusrikospoliisi (KRP).Viime kuussa raportoitiin, että KRP tutki heinäkuun tapahtumaa vakoilutapauksena, koska ilmatila Ylen pääkonttorin yllä on lentokieltoalue ja rajoitettu sen kriittisen infrastruktuurin aseman vuoksi.Dronejen lentäminen tällaisilla alueilla edellyttää operaattoreilta erikoislupaa.Kuitenkin tuolloin KRP totesi, että tapaus todennäköisesti oli onnettomuus eikä vakoilua, koska droneoperaattori otti yhteyttä Ylelle laitteen törmättyä mastoon.KRP on sittemmin haastatellut droneoperaattoria, kertoo KRP:n rikoskomisario Petri Partanen, joka sanoi, että he eivät löytäneet merkkejä vakoilusta.Partanen sanoi, että epäilty oli nuori mies, jolla ei ollut kokemusta dronejen lentämisestä.Kokematon operaattoriKehityksen myötä KRP tutkii nyt tapausta ilmailurikkomuksena, josta voi seurata sakkoja.Partasen mukaan epäilty lensi pientä dronea vasta toista kertaa.Hän sanoi, että drone menetti yhteyden kauko-ohjaimeen, mikä teki mahdottomaksi ohjaajan ohjata laitetta. Sen jälkeen drone törmäsi, ja jäi kiinni, mastoon.”Lähistöllä täytyi olla sähköhäiriöitä [lähellä] junarataa, koska niiden yllä on paljon johtoja”, Partanen sanoi.Laite saatiin takaisin Digita-yhtiön työntekijän toimesta, joka työskentelee Ylen kanssa antennien huollon parissa.Tutkijat tutkivat kaiken dronejen tallentaman videon ja havaitsivat, ettei siinä ollut kriittisen infrastruktuurin kuvia.Partasen mukaan droneoperaattori oli ollut rehellinen tarjotessaan tietoja alusta asti.Partanen lisäsi, että yksilö oli rekisteröity droneoperaattoriksi ja oli myös tietoinen lentokieltoalueista.