Suomalaiset ovat harvoin hakeutuneet sairaanhoitoon ulkomaille, mutta Kelan korvausjärjestelmä mahdollistaa osan kustannuksista. Potilaat voivat hakeutua Euroopan ulkopuolelle esimerkiksi hammashoitoon, synnytykseen tai silmälääkärille. Kelan rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmän suunnittelija Johanna Eklund kertoo, että potilaiden on mahdollista saada korvausta hoidosta, johon he ovat itse hakeutuneet ulkomaille.
Ennakkoluvalla potilas voi saada Kelalta maksusitoumuksen hoitoon ulkomailla. Tällöin potilaan tulee maksaa vain hoitavan maan asiakasmaksut itse. Lisäksi potilaalle ja mahdolliselle saattajalle korvataan matkakustannuksia ja majoitusta. Ennakkolupaa haetaan yleensä kalliimpiin hoitoihin, kuten lihavuusleikkauksiin tai syöpähoitoihin.
Omatoimisesti ulkomaille hakeutuvat potilaat voivat myös saada korvausta, mutta heidän on maksettava hoidon kustannukset ensin itse ja hakeuduttava sitten jälkikäteen Kelan korvauksen piiriin. Kelan korvaus voi olla enintään se summa, jonka potilaan hyvinvointialue arvioi vastaavan hoidon maksavan Suomessa.
Suomessa omatoimisesti hoitoon hakeutuvista yli puolet saa korvausta Virossa annetusta hammashoidosta. Toiset suuret ryhmät ovat erikoislääkärikäynnit, kuten gynekologikäynnit. Korvausta maksetaan vain, jos potilas olisi oikeutettu vastaavaan hoitoon Suomessa.
Ennakkolupaa varten potilaan täytyy ensin saada lääkärin toteama hoitotarve. Potilaan on myös etsittävä hoitava yksikkö ulkomailta. Vaikka EU-maissa on oikeus hakeutua hoitoon ulkomaille, vastaanottava yksikkö tarjoaa hoitoa samoin edellytyksin kuin maassa asuville.
Kela pyrkii tekemään päätöksen ennakkoluvasta 3–6 viikossa, minkä jälkeen potilas voi lähteä hoitoon luottaen Kelan korvaukseen. Jos ennakkolupa unohtuu, sitä on mahdollista hakea myös jälkikäteen. Potilaiden on hyvä selvittää hoidon todelliset kustannukset ja potilasturvallisuuskysymykset ennen ulkomaille hakeutumista.
