Norja on huonoimmassa asemassa Pohjoismaissa teknologiakoulutuksessa
Norja sijoittuu alimpaan luokkaan teknologian opetuksen suhteen ja tekee paljon huonommin kuin pohjoismaiset naapurinsa. Abelia toteaa tuoreessaan Omstillingsbarometerissa.
— On mielenkiintoista, että puhumme maisterikriisistä, kun barometri osoittaa, että meitä on merkittävästi vähemmän, jotka valitsevat STEM-aineet verrattuna erityisesti Ruotsiin ja Suomeen, sanoo Øystein E. Søreide, Abelian toimitusjohtaja.
”Norge ligger i nært det nedre sjiktet på teknologiutdanning. Dette skyldes at det er færre som tar høyere utdanning innen STEM-fag og lavere gjennomsnittlig PISA-score sammenlignet med andre land”. Tämä on Abelian ja Oslo Economicsin uuden Omstillingsbarometerin vahvistus, joka esitetään Arendalsukassa maanantai-iltapäivänä. Abelia on käynyt läpi kansainvälisiä tilastoja ja vertaillut Norjaa 21 innovatiivisen talouden kanssa jo yhdeksännen kerran. Tavoitteena on mitata, kuinka hyvin Norja on valmistautunut tulevaisuuteen öljyn jälkeen. Barometrin päätulokset osoittavat negatiivisen kehityksen useilla alueilla, jotka ovat tärkeitä Norjan sopeutumiskyvylle, kuten teknologian koulutus ja yrittäjyyskoulutus.
Viime vuonna tutkimus osoitti, että Norjassa ei kärsitä maisterikriisistä, päinvastoin. Sama viesti toistetaan tänä vuonna, erityisesti niin kutsuttujen STEM-aineiden (Science, Technology, Engineering ja Mathematics) osalta. — Emme ole onnistuneet motivoimaan nuoria valitsemaan tätä suuntausta. On mielenkiintoista, että puhumme maisterikriisistä, kun barometri osoittaa, että meitä on merkittävästi vähemmän, jotka valitsevat STEM-aineet verrattuna erityisesti Ruotsiin ja Suomeen, sanoo Øystein Eriksen Søreide, Abelian toimitusjohtaja.
Roolimallien puute
Barometrissa Norja saa rankkasijoituksen 37 alakategorian ”teknologian koulutus ja koulutus” osalta, lähes pohjalla. Suomi pärjää parhaiten maista, saaden pistemäärän 87. Ruotsi (65) ja Tanska (63) pärjäävät myös paremmin kuin Norja. Barometrissa tarkastellaan neljää indikaattoria osaamisalueella: opiskelijoiden osuus, joilla on kandidaatin tutkinto tai vastaava STEM-aineissa, opiskelijoiden osuus, joilla on maisterin tutkinto tai vastaava STEM-aineissa, yritysten osuus (joilla on vähintään 10 työntekijää), jotka ovat tarjonneet ICT-koulutusta työntekijöilleen viimeisen vuoden aikana ja PISA-tulokset (keskimääräinen pisteet matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä).
Søreide huomauttaa, että meillä on korkean teknologian sektori öljy- ja kaasuteollisuudessa, mutta sekä Ruotsi että Suomi ovat monipuolisempia teollisuudenaloillaan. — Uskon, että meillä on useita syitä siihen, miksi pärjäämme huonommin kuin pohjoismaiset naapurimme tässä alakategoriassa. Voimme kysyä, missä vaiheessa koulutuspolkua voi valita teknologian aineet. Uskon myös, että meillä on puutetta roolimalleista perheessä ja koulussa, jotka voivat saada henkilön valitsemaan teknologian aineet. Tämä voi myös liittyä siihen, että meillä on ollut hyvä olla pitkään Norjassa ja että huomio on ollut vähäisempää koulutuksen valitsemisessa, joka takaa sinulle työn, sanoo Søreide. Abelian johtaja katsoo, että se on suuri haaste norjalaisille yrityksille, jotka suuntautuvat teknologiaan, etteivät saa tarpeeksi osaamista.
Vähäinen yrittäjyys
On useita merkkejä siitä, että Norjalla on puutteellinen pääsy oleelliseen osaamiseen tulevaisuuden sopeutumiseksi. Yksi näistä on yrittäjyyskoulutus. Barometri osoittaa, että yrittäjyysaktiviteetti Norjassa on edelleen matala ja kehitys on negatiivinen. Alakategorian ”yrittäjyyskoulutus ja koulutus” pistemäärä on 36. Myös tässä Ruotsi (45) ja Suomi (61) pärjäävät paremmin kuin Norja.
Kategoria mittaa sitä, miten hyvin koulutusjärjestelmämme tukee yrittäjyyttä taloudessa. ”Syynä viime vuoden aikana tapahtuneeseen pistemäärän laskuun johtuu siitä, että Norja pärjää huonommin yrittäjyyskoulutusindikaattoreissa sekä peruskoulutuksessa että korkeakoulutuksessa, ja mitattu yliopistojen laatu. Lisäksi olemme kokeneet merkittävän laskun liiketoimintakoulujen laadussa”, raportissa todetaan. — Jos tarkastelemme motivaatiota aloittaa uusi yritys, niin pärjäämme keskinkertaisesti. Moni voisi perustaa uuden yrityksen ja heillä on kiinnostusta tehdä niin. Mutta näemme, että pistemäärämme aikomukselle tehdä niin, on matala. Se on melkein pohjalla asteikolla. Se kertoo siitä, että olemme turvallisuushakuisia emmekä motivoituneita hätätilanteessa, sanoo Søreide. — Myytti Søreide vahvistaa, ettei uusia yrityksiä tule tarpeeksi Norjan koulutussektorilta. Hän uskoo, että osa selityksestä liittyy kulttuuriin. — Näimme, kun oli kriisi öljyteollisuudessa 2014-15, että oli uusien yritysten nousu. Se kertoo meille, että ihmiset pystyvät hyödyntämään osaamistaan luodakseen uusia työpaikkoja, kun he ovat pakotettuja, sanoo Søreide. — Viime vuonna päätelmä oli, ettei meillä ole maisterikriisiä täällä maassa. Miten tilanne on nyt?— Mitä tulee korkeakoulutukseen, olemme keskellä maastoa, ja näemme lievän, negatiivisen suuntauksen. Sekä Ruotsi, Tanska että Suomi pärjäävät merkittävästi meitä paremmin. Tämä maisterikriisi on myytti, jonka meidän on murrettava, sanoo Søreide.
