Suomi on virallisesti ollut kaksikielinen maa yli sata vuotta, mutta uudella lukukaudella ensimmäistä kertaa koulu tarjoaa täysin kaksikielistä opetusta suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikymmentäviisi uutta ensimmäistä luokkaa aloitti Pohjoismaisessa koulussa Helsingissä, kertoo Hufvudstadsbladet.
”Kaksikielisiä kouluja on olemassa Helsingissä, mutta Nordiska skolan on ensimmäinen, jossa opetus annetaan samanaikaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi,” kertoo rehtori Sari Sola Nordiska skolanista, jota kutsutaan Pohjoismaiseksi yhtenäiskouluksi suomeksi, HBL kertoo.
Solan mukaan oppilaat valittiin satunnaisesti – käytäntö, joka on saanut paljon kritiikkiä muilta kaksikielisiltä perheiltä Helsingissä.
”Kielitestit olivat vaihtoehto, mutta kaupunki päätti sen sijaan, että ohjelmaan myönnettäisiin paikkoja arvalla. Tällä tavalla kaikilla oppilailla on yhtälaiset mahdollisuudet. Emme edes tiedä oppilaiden kielitaustoja, koska meillä ei ole oikeutta selvittää niitä etukäteen. Joten, on jännittävää saada selville, mitä kieliä ensimmäisen luokan oppilaat osaavat,” hän selitti.
Helsingin Sanomien suosituin tarina maanantaiaamuna kertoo suomalaisista vanhemmista, jotka ovat valinneet puhua englantia lastensa kanssa suomen lisäksi. Perheet korostavat englannin kielen kasvavaa merkitystä suomalaisessa työelämässä.
Lehden mukaan näiden perheiden lapset ovat ei-äidinkielisiä kaksikielisiä, tutkijoiden mukaan.
”Meillä on ollut kaksi kieltä pitkään, eikä kumpikaan ole hävinnyt toiselle,” eräs isä kertoi HS:lle ja lisäsi seuranneensa keskusteluja suomen kielen tulevaisuudesta.
Vaikka he ovat innokkaita englannin kielen suhteen, he eivät halua suomen kielen jäädä taka-alalle Suomen kielimaisemassa.
Fitch-luottoluokituslaitos on laskenut Suomen näkymät AA+:aan, kertoo Taloussanomat. Laitos syytti heikkoa talouskasvua ja hallituksen riittämättömiä politiikkatoimia valtion budjetin tasapainottamiseksi.
Fitch uskoo, että nykyiset hallituksen säästötoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä julkisen velan kasvua.
Kommentoidessaan uutista, valtiovarainministeri Riikka Purra (Perussuomalaiset) kirjoitti ministeriön verkkosivustolle, että ”ilmoitus luottoluokituksen näkymistä on otettava vakavasti, ja mielestäni se korostaa päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon tärkeyttä hallituksen budjettiraamien istunnossa.”
Viime viikonlopun edellä Purra esitteli ensi vuoden budjettiehdotuksen, jossa budjettivaje kasvoi 12,2 miljardiin euroon aiemmasta keväällä ennustetusta 10,7 miljardista. Hän attribuoi velan kasvun heikompaan taloustilanteeseen kuin aiemmin odotettu.
Käyttäjät, joilla on Yle ID, voivat jättää kommentteja uutisiimme. Voit luoda oman Yle ID:si tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderaatiosta selitetään täällä.
