Valtion metsäyhtiö rajoittaa hakkuut ilmastosuojelutarkoituksessa
Valtion metsät edustavat edelleen merkittävää hiilinielua verrattuna Suomen metsiin kokonaisuudessaan. Luonnonvarakeskus (Luke) on tehnyt tuoreita laskelmia, joiden mukaan valtion metsät muodostivat yhteensä 6,8 miljoonaa hiilitonnia vuosina 2019–23. Tämä edustaa ilmakehästä poistettujen ilmastopäästöjen määrää, tunnetaan hiilen sidontana.
Kaikki Suomen metsät sen sijaan olivat päästöjen lähde yli 10 miljoonaa hiilitonnia hiilidioksidia sen sijaan, että ne olisivat hiilinielu.
Valtion omistamien metsien hiilinielu on kuitenkin myös vähentynyt. Se oli keskimäärin 9,6 miljoonaa hiilitonnia vuosina 2014–18, lähes 30 prosentin lasku. Lukeen laskelmat perustuvat kansalliseen metsävaratietoon, hakkuutilastoihin ja puuston kasvua koskeviin ennusteisiin.
Valtion metsäyhtiö Metsähallituksella on hiilinieluille tavoite, joka perustuu valtion omistajapolitiikkaan. Se sanoi, että valtion omistamien metsien hiilinielun tulisi kasvaa 10 prosenttia vuoden 2018 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden tuona vuonna, sitoumus joka on kirjattu ilmastonmuutoslakiin, joka tuli voimaan vuonna 2022.
Tavoite asetettiin alun perin vuonna 2020 pääministeri Sanna Marinin (SDP) hallituksen toimesta ja se hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2022. Petteri Orpon (Kokoomus) hallitus vahvisti tavoitteen vuonna 2024.
Metsähallituksen Metsätalous-yksikkö vastaa yhtiön kaupallisista toimista valtion omistamilla metsäalueilla.
Sen toimitusjohtaja, Jussi Kumpula, totesi torstaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa tilanteen olevan ”hyvin haastava”.
”Esimerkiksi kun EU:n metsätavoitteet asetettiin, ei ollut tietoa maaperäpäästöjen vaikutuksesta nieluun”, hän sanoi.
Metsähallituksen puuntuotantoon liittyvä tavoite liittyy EU:n ilmastopolitiikkaan siinä mielessä, että Suomi on sitoutunut pitämään kaikkien metsiensä hiilinielun tietyn tason yllä. Se voisi joutua maksamaan miljardeja euroja rangaistuksia, jos se ei onnistu siinä.
Suomi on nyt vaarassa jäädä jälkeen kansallisesta tavoitteestaan, maaperäpäästöjen ja runsaan hakkuun aiheuttamien muiden ongelmien vuoksi. Puunhakkuu on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, osittain Venäjältä tuodun puun tuonnin pysähdyttyä sen aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan kolme vuotta sitten.
Puunhakulla on vain vähäinen vaikutus valtion metsien hiilensidontaan
Valtion metsien hiilinielun laskuun on vaikuttanut samat syyt kuin Suomen metsien kokonaisuuden hiilensidontaan. Yksi tekijä on kasvun hidastuminen metsien ikääntyessä. Metsän latvuskerroksen koko on pienentynyt, mikä vaikuttaa hiilensidontaan. Myös metsien tuhoutuminen luonnonilmiöiden, kuten myrskyjen, seurauksena on lisääntynyt.
Koko metsien hiilinielua on heikentänyt myös korkeammat päästöt maaperästä.
Toisaalta, Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jukka-Pekka Myllykankaan mukaan puunhakulla on ollut vain vähäinen vaikutus valtion metsien hiilensidontaan. Kun nielu alkoi kutistua, puunhakkuu oli vain 2–4 prosenttia korkeampi kuin aiemmin, hän kertoi Ylelle torstaina.
Myllykankaan mukaan valtion metsien hiilensidontakyvystä on tullut entistä tärkeämpää, kun muut metsät ovat muuttuneet nettopäästöjen lähteiksi.
”Olemme edelleen hyvin vahvasti nielupuolella. Malli ennustaa myös, että nielun pitäisi alkaa kasvaa”, hän sanoi.
Puunhakkuumääriä on vähennetty hiilensidonnasta huolehtimiseksi
Metsähallituksen mukaan hiilinielujen kasvattamisen tavoite vaikuttaa tuleviin puunhakumääriin.
Tämä on jo tapahtunut Kainuussa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä hiilinielun tavoitteet ovat laskeneet yhtiön arvioita siitä, kuinka paljon hakkuuta voidaan tehdä kestävästi, yhteensä 200 000 kuutiometriä.
”Hiilinielutavoite on jo rajoittava tekijä, kun suunnittelemme hakkuuta”, sanoi Kumpula ja lisäsi, että hakkuuta vähennetään myös valtion maille muissa maan osissa.
Kumpulan mukaan kestävä hakkuumäärä valtion maille on tähän asti arvioitu yhdeksän miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hiilinielutavoite yhdessä muiden maankäyttörajoitusten kanssa vähentää sen 6,8 miljoonaan kuutiometriin.
Muut rajoitukset liittyvät biodiversiteettiin, virkistyskäyttöön, poronhoitoon ja saamelaiseen kulttuuriin.
Vuonna 2023 Metsähallitus kaatoi yhteensä 6,3 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Kumpulan mukaan yksi tapa lisätä hiilinielua on jättää hakkuun jälkeiset jätteet, kuten oksat, keräämättä. Tämä lisää maaperän muodostamaa hiilinielua. Tällä hetkellä maaperän kyky sitoa hiiltä on heikentynyt.
Samanlainen lähestymistapa on otettu esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa, jossa metsillä on merkittävästi suurempi hiilinielu kuin Suomessa.
Muita tapoja lisätä hiilinieluja ovat nopeammin kasvavien taimien istuttaminen, metsien kasvattaminen tiheämmin ja kiertoaikojen pidentäminen.
Kuitenkaan lannoitteiden määrää ei voi lisätä paljoa, koska niiden käyttöä rajoittaa vesilainsäädäntö. Kumpulan mukaan Metsähallitus on jo vähentänyt ojien määrää turvemailla. Ojitus kuivattaa maaperää ja aiheuttaa siten päästöjä.
Metsähallitus aikoo myös lisätä jatkuvapeitteistä viljelyä turvemailla. Tämä tarkoittaa sitä, että koko metsäkanta ei poisteta kerralla avohakkuulla. Toisaalta jatkuvaa viljelyä vähennetään alueilla, joilla on mineraalipitoista maata, Kumpulan mukaan.
Yle ID:llä varustetut käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda oman Yle ID:si tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentointiin ja moderointiin selitetään täällä.
