Eläkeläisten vetoomukset herättävät kritiikkiä
Viime vuonna tehty päätös lopettaa kansallisten eläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville kansalaisille herätti laajaa kritiikkiä ulkomailla asuvilta eläkeläisiltä. Vaikka päätös säästää eläkemenoissa, ulkomailla asuvat vanhemmat suomalaiset pelkäävät joutuvansa köyhyyteen. Hallitus puolustelee päätöstä toteamalla, että kansalliset eläkkeet on tarkoitettu tukemaan pienituloisia eläkeläisiä, joiden ammattieläkkeet ovat pieniä. Siksi hallitus sanoo, että niitä tulisi maksaa asuinpaikan, ei kansalaisuuden perusteella. Tämä perustelu ei kuitenkaan vakuuta niitä eläkeläisiä, joita päätös koskee, kertoo Iltalehti tiistaina.
Lehti vieraili Uppsalassa Ruotsissa tavatakseen paikallisen suomalaisten eläkeläisten yhdistyksen. Paikalle saapui noin 30 eläkeläistä, joista suurin osa oli muuttanut vuosikymmeniä sitten etsimään työtä. Karkeasti arvioiden kolmasosa heistä menetti kansallisen eläkkeensä alkuvuodesta.
”Tämä on surullista ja epäoikeudenmukaista”, sanoi Anneli Sinisalo. ”Meitä on hylätty, vaikka meidät pakotettiin muuttamaan Ruotsiin työn perässä. Tämä on kuin rangaistus, kaiken päälle.” Sinisalo muutti Ruotsiin vuonna 1962, kun hän ei löytänyt työtä kotikaupungistaan Jakobstadista. Hän sanoo, että eläkeuudistus kohtelee epäoikeudenmukaisesti erityisesti naisia ja erityisesti leskiä, koska naisten eläkkeet ovat yleensä miehiä pienempiä. Ruotsissa oli ennen muutosta noin 18 000 suomalaista, jotka saivat kansallista eläkettä, keskimääräisenä summana 130 euroa kuukaudessa.
Lobbying unionin pahentaa työvoimapulaa
Suomessa on pulaa päiväkotihenkilökunnasta, ja jopa varhaiskasvatuksen opettajia on jouduttu tuomaan Espanjasta. Helsingin Sanomilla on analyysi tilanteesta, joka viittaa yhteen tilanteen pahentajista: opettajaliittoihin. Erityisesti OAJ:een, joka edustaa korkeakoulututkinnon suorittaneita päiväkotien opettajia.
Niillä, joilla on ammattitutkinto ammattikorkeakoulusta, on eri liitto. Ja tämä on tärkeää, koska OAJ on onnistunut lobbaamaan lainsäädännön muutoksia, jotta päiväkotien henkilökunnan vähimmäissuhde yliopistotutkinnon suorittaneiden ja muun henkilökunnan välillä kasvaisi. Vuodesta 2030 lähtien vähintään puolella päiväkotien koulutetusta henkilökunnasta on oltava yliopistotutkinto opettamisessa, ja kokonaisuudessaan kaksi kolmasosaa henkilökunnasta tulisi joko olla opettajia tai sosiaalityön tutkintoja. Tällä hetkellä vain kolmasosa päiväkotihenkilökunnasta on yliopistotutkinnon suorittaneita opettajia.
HS ehdottaa, että tämä lobbaus oli vastaus demografiseen muutokseen ja OAJ:n yritys varmistaa työpaikan turvallisuus jäsenilleen, vaikka ryhmäkoot pienenevät varhaiskasvatuksessa. Mutta tilanne on johtanut huonoihin suhteisiin OAJ:n ja Talentian, joka edustaa muita päiväkotihenkilökuntaa. Ja mikä pahempaa, lain mukaiset suhteet ovat todennäköisesti lähes mahdottomia saavuttaa, kertoo HS. Tämä johtuu siitä, että yliopistossa opiskelevat vaihtavat usein kurssia ja opiskelevat jotain hieman erilaista, ja suhteellisen suuri osuus ei koskaan työskentele lasten kanssa päiväkodissa. Joten vaikka lisää opiskelupaikkoja luodaan, henkilöstövaje jatkuu. Tämä on jättänyt kaupungit kuten Helsinki etsimään työntekijöitä ulkomailta, koska he ovat ainakin paperilla päteviä.
HS huomauttaa, että asiakastyytyväisyystutkimukset päivähoidosta Helsingissä ovat saaneet erinomaisia tuloksia, eikä viitteitä ole halusta eri pätevyyksien suhteen henkilökunnassa. Lapset itse välittävät hyvin vähän henkilökunnan taskussa olevasta paperista, eikä ole paljon todisteita siitä, että ammattiliittojen lobbaaminen olisi lasten edun mukaista.
Edullisen ruoan leikkaaminen
Ilta-Sanomien lifestyle-osiossa on haastattelu tamperelaisesta isästä, joka on leikannut kuukausittaiset ruokaostokset muutamaan sataan euroon hänelle ja teini-ikäiselle tyttärelleen. Pyry Suomela kertoo, että välttämällä take away-ruokaa ja valmisaterioita, jättämällä lihan pois ja keskittymällä vihanneksiin ja papuihin hän voi tarjota monipuolisen ja ravitsevan ruokavalion ja silti pitää asiat edullisina.
Proteiini tulee munista, ja hän valmistaa vihannekset, perunat ja pavut ilmakuivaimessa – yhdessä sopivien mausteiden kanssa. Hän sanoo poimivansa mustikoita kesällä ja pakastavansa ne, ja 20 litran sato riittää koko vuodeksi.
Suomela sanoo, että tämä säästäväinen, pääosin kasvissyöjäruoka on auttanut häntä leikkaamaan ruokabudjettinsa 250 euroon kuukaudessa.
Kaikki pohjoiset podcastit tarkastelevat tapoja, joilla ihmiset voivat säästää rahaa taistellakseen inflaatiota vastaan. Kuuntele jakso tämän upotetun soittimen kautta, Yle Areenassa, Apple-podcasteissa, Spotifyssa tai mistä tahansa podcasteista.
