Suuri enemmistö tyytymätön sosiaali- ja terveysuudistukseen
Lähes kuusi kymmenestä suomalaisesta kertoi, että terveyspalveluihin pääsy on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Aalto Health and Social Services -keskus Varkaudessa, joka avattiin vuonna 2021 ja korvasi entisen Varkauden sairaalan viime vuonna. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Suuri enemmistö suomalaisista sanoo, että paikalliset terveyspalvelut ovat heikentyneet laajan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, tunnetun nimellä sote, jälkeen. Se tuli voimaan vuoden 2023 alussa, kun 21 hyvinvointialueen perustaminen astui voimaan.
Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että terveyspalvelut heidän kotikunnissaan ovat huonontuneet viimeisen kahden vuoden aikana, kun taas vain kolme prosenttia sanoi niiden parantuneen. Kysely tehtiin itsenäiselle Kuntaliiton Kaks-säätiölle.
Melkein kaikissa väestöryhmissä vähintään puolet vastaajista kertoi terveyspalvelujen heikentyneen heidän kunnassaan. Keski-ikäiset ja eläkeikää lähestyvät olivat todennäköisemmin näkemään palveluiden heikentyneen. Työssäkäyvät, maaseudulla asuvat ja Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat olivat erityisen vakuuttuneita tästä.
Tukea hallitsevilta puolueilta
Hallituspuolueiden kannattajat jakautuivat mielipiteissään. Perussuomalaisten, yhden päähallituspuolueen, ja oppositiovasemmiston kannattajat sanoivat useammin kuin muut, että terveyspalveluihin pääsy oli heikentynyt.
Vaikka moni uskoo terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuuden heikentyneen vuoden 2023 alusta lähtien, monet ovat silti melko tyytyväisiä nykytilanteeseen. Neljäkymmentäkaksi prosenttia sanoi olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä terveyspalveluihin kotikunnassaan, kun taas 33 prosenttia oli enemmän tai vähemmän tyytymättömiä.
Yli 61-vuotiaat olivat tyytyväisempiä kuin keskimäärin terveyspalvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen kunnassaan.
Puoluekannatuksen perusteella pääministeri Petteri Orpon Kansallisen Kokoomuksen ja pääopposition Sosialidemokraattisen puolueen kannattajat ovat tyytyväisempiä kuin muut. Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannattajat olivat kriittisempiä terveyspalvelujen saatavuuden suhteen kunnassaan.
Viime kuussa Yle kertoi, että yli puolet Suomen terveydenhuollon alueista, eli maakunnista, eivät ole pystyneet tasapainottamaan talousarvioitaan, ja monet ovat kirjanneet raskaita tappioita.
Tutkimus tehtiin Kaks-säätiölle mielipidemittari Verian toimesta, joka haastatteli hieman yli 1 000 aikuista marras-joulukuun vaihteessa. Virhemarginaali on hieman alle kolme prosenttiyksikköä.
