Suomi muuttaa kiintiöpakolaispolitiikkaansa, hyväksyy puolet muslimienemmistömaista
Suomalaiset mediat ovat aiemmin raportoineet, että sisäministeriö aikoi suosia pakolaisia kristittyjen enemmistövaltaisista maista muslimienemmistömaiden sijaan. Suomi ottaa vastaan 500 kiintiöpakolaista ensi vuonna osana YK:n pakolaisjärjestön uudelleensijoitusohjelmaa, sisäministeriö vahvisti torstaina julkaistussa tiedotteessaan. Tiedotteessa paljastettiin myös kiintiön jakaminen eli se, mitkä pakolaisryhmät otetaan mukaan.
”Suomi ottaa vastaan 150 afgaanipakolaista Iranista, 120 kongolaispakolaista Ruandasta, 100 syyrialaista pakolaista Turkista ja 50 venezuelalaista pakolaista Perusta ensi vuoden pakolaiskiintiössä. Lisäksi Suomi ottaa vastaan 30 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan, ja 50 henkilöä mistä tahansa kansallisuudesta tai alueelta, jotka tarvitsevat evakuointia hätätapauksissa”, ministeriön tiedotteessa todettiin.
Päätös edustaa käännöstä aiempaan politiikkaan, sillä suomalaismediat olivat aiemmin syksyllä raportoineet, että sisäministeri Mari Rantanen (ps) ja varaministeri Lulu Ranne (ps) olivat ohjanneet ministeriön virkamiehiä valmistelemaan kiintiöpakolaisia pois muslimienemmistömaista, samalla kun lisättiin kiintiötä kristittyjen enemmistömaista. Tämä johti siihen, että Suomen tasa-arvovaltuutettu antoi varoituksen, että tällainen toimenpide olisi todennäköisesti syrjivää uskonnollisista syistä, ennen kuin ministeriö sanoi viime viikolla tarkistavansa suunnitelmansa.
Torstain tiedotteessa ministeriö huomautti, että tämä päätös tehtiin ”epäilyjen ympäröimän aiemman valmistelun vuoksi”, mutta kieltäytyi kommentoimasta enempää, kun tasa-arvovaltuutetun tutkimus on vielä kesken.
Korostus haavoittuvissa ryhmissä
Kiintiön paikkojen jakamisen taustalla oli YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n suomalaisille viranomaisille laatima ehdotus, ja ministeriö sanoi erityistä huomiota kiinnitettiin haavoittuvissa ryhmissä.
”Valtion turvapaikkapolitiikka perustuu kaikkein haavoittuvimpien ihmisten auttamiseen, minkä vuoksi erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin, naisiin ja vammaisiin”, tiedotteessa todettiin.
Lopullinen päätös tehtiin kuultuaan Suomen maahanmuuttovirastoa Migriä, Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelua (Supo) sekä työ- ja elinkeinoministeriötä ja ulkoministeriötä.
