Tuhannet Vastaamon tietovuodon uhrit vaativat korkeampaa korvausta
Oikeusasiantuntijoiden mukaan Vastaamon uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska rikos kohdistui heidän mielenterveys tietoihinsa ja arkaluonteisiin henkilökohtaisiin tietoihin heidän läheisistään. Asianajaja Jenni Raiskio, joka edustaa Vastaamon uhreja pro bono periaatteella, esiintyi Yle ohjelmassa A-studio huhtikuussa. Kaksi asianajajaa, jotka edustavat joitain massiivisen Vastaamon psykoterapiakeskuksen tietovuodon uhreja, sanovat asiakkaidensa olevan tyytymättömiä valtiontalouden ilmoittamiin korvausmääriin. Elokuun lopussa valtiontalouden palvelujohtaja Tuomo Yliluoma arvioi Ylelle, että Vastaamon uhrit saavat keskimäärin 500-1500 euroa vahingonkorvauksia yrityksen ja sen asiakkaiden yritysten tai vakavien kiristyksen yrityksistä. Ennenkuulumaton tapaus koskee yli 22 000 uhria, suurin määrä koskaan Suomen rikosjutussa. Vuonna 2020 tuomittu tekijä, Aleksanteri Kivimäki, vuosi erittäin arkaluonteista tietoa, mukaan lukien terapiatapaamisten muistiinpanot, pimeällä verkkosivustolla yrittääkseen kiristää rahaa yritykseltä ja sen asiakkailta. Huhtikuussa 26-vuotias tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen, mutta todennäköisesti vapautetaan alle kahdessa vuodessa. Hän valittaa tuomiosta. Asianajaja: Osa uhreista on tehnyt itsemurhan Paula Pajula ja Jenni Raiskio Vastaamonuhrit (’Vastaamo Victims’) edustavat noin 3 500 uhria pro bono periaatteella. He väittävät, että Vastaamon tapauksessa korvaukset standardihintojen perusteella eivät riitä korvaamaan uhrien kokemaa kärsimystä. He korostavat, että valtiontalouden ei koskaan ole käsitellyt tapausta kuin Vastaamon tapaus. Raiskio, joka edustaa noin 1 500 uhria, sanoi viime keväänä, että osa uhreista oli tehnyt itsemurhan ja toiset harkitsivat sitä potilastietojensa vuotamisen vuoksi. Raiskio ja Pajula ovat lähettäneet valtiontaloudelle lausunnon aiheesta kahden oikeustieteen tutkijan: Juha Karhu, oikeustieteen emeritusprofessori Lapin yliopistossa, ja Mika Viljanen, oikeustieteen professori Turun yliopistossa. He sanovat, että on vahvoja perusteita maksaa korkeampia kuin standardikorvauksia tässä tapauksessa. Ennenkuulumaton yksityisyyden loukkaus Professorit huomauttavat, että Vastaamon uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja että rikos kohdistui heidän mielenterveys tietoihinsa ja todennäköisesti myös arkaluonteisiin henkilökohtaisiin tietoihin heidän läheisistään. He näkevät myös tarinan saaman julkisuuden poikkeuksellisena, mikä heidän mukaansa pahentaa ja pidentää uhrien kokemaa trauma. Asianajajat viittaavat Helsingin hovioikeuden päätökseen viime kesänä, joka määräsi Vastaamon maksamaan 7 000 euroa korvauksia yhdelle tietovuodon uhreista. Oikeus julisti, että säännöllisiä korvausohjeita tai aiempia korkeimman oikeuden päätöksiä ei voitu suoraan käyttää mallina korvauksen arvioimiseen, koska tietovuoto oli kohdistunut erityisen luottamukselliseen hoitosuhteeseen ja potilaan yksityisyyteen ja aiheuttanut merkittävää kärsimystä uhrille. On edelleen mahdollista vaatia korvausta, kunnes Kivimäen tuomio vahvistetaan hänen valituskäsittelyn jälkeen, joka ei tapahdu aikaisintaan kevään 2026, Vastaamonuhritin mukaan. Valtiontalouden on määrä aloittaa ensimmäisten korvaushakemusten käsittely pian.
