Venäjän asenteet Suomea kohtaan eivät ole muuttuneet negatiivisemmiksi verrattuna viime vuoteen, mutta mielipiteet Pohjoismaisen naapurimaan suhteen ovat ajan myötä kovettuneet, kertoo Suomen ulkoministeriön julkaisema kyselytutkimuksen tulokset tiistaina.
Kysely, jonka teetti Suomen suurlähetystö Moskovassa ja jonka toteutti Levada Center heinäkuussa, osoitti ”Suomen maineen Venäjällä vakiintuneen alemmalle tasolle verrattuna aiempiin vuosiin”, seuraten Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja Suomen liittymistä Natoon pian sen jälkeen.
Kysely paljasti, että 40 prosenttia venäläisistä suhtautui myönteisesti Suomeen, kun vastaava luku oli 37 prosenttia viime vuonna. Huomattiin, että ero kahden kyselyn välillä oli virhemarginaalin sisällä (3,4%).
Ministeriö kuitenkin totesi, että pidemmällä aikavälillä venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen on laskenut.
Vuonna 2022 tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia venäläisistä suhtautui myönteisesti Suomeen, kun taas vuonna 2021 suhdeluku oli 68 prosenttia ja vuonna 2019 se oli 71 prosenttia.
Nuoret venäläiset positiivisimpia
Uusi kysely osoitti, että 18–24-vuotiaat aikuiset olivat myönteisempiä Suomea kohtaan verrattuna vanhempiin ikätovereihinsa. 61 prosenttia tästä ikäryhmästä suhtautui myönteisesti Suomeen. Samaan aikaan vain 29 prosenttia yli 55-vuotiaista venäläisistä vastaajista jakoi saman mielipiteen.
Kyselyn mukaan vain 65 prosenttia venäläisistä aikuisista tiesi, että Suomi oli Naton jäsen. Kolme neljäsosaa venäläisistä miehistä tiesi Suomen olevan sotilasliiton jäsen, mutta vain 54 prosenttia nuorista aikuisista (18–24-vuotiaat) tiesi tämän.
Tietoisuus tästä tosiasiasta näytti olevan korkeampi Luoteis-Venäjällä, Suomen vieressä, missä 80 prosenttia vastaajista sanoi tietävänsä Suomen olevan Naton jäsen.
Kaikkien ryhmien keskuudessa 29 prosenttia venäläisistä vastaajista piti Suomen liittymistä allianssiin ”melko merkittävänä uhkana”. Samaan aikaan 35 prosenttia luonnehti sitä ”pieneksi uhaksi” ja 23 prosenttia sanoi Suomen Nato-jäsenyyden olevan ”ei lainkaan uhka” Venäjälle. 13 prosenttia vastaajista sanoi, etteivät voineet ilmaista mielipidettä.
Ministeriö: Tulokset ristiriitaisia
”Näiden lukujen valossa on ristiriitaista, että 56 prosenttia vastaajista sanoi, että Suomen Nato-jäsenyys ei ollut vaikuttanut heidän asenteisiinsa Suomea kohtaan, ja että heidän asenteensa oli pysynyt ennallaan. 39 prosenttia sanoi, että se oli vaikuttanut heidän käsitykseensä Suomesta negatiivisesti”, ministeriön tiedotteessa todettiin.
Mikko Koivumaa, ministeriön viestintäjohtaja, totesi, että löydös viittaa siihen, että monille venäläisille Suomi ei välttämättä ole kovin merkittävä ajatus.
”On jossain määrin yllättävää, että sisäisen propagandan huolimatta yksi kolmesta venäläisestä ei tiedä Suomen Nato-jäsenyydestä. Tämä viittaa siihen, että Suomi on edelleen vain yksi maa muiden joukossa venäläisten silmissä, eikä meillä ehkä ole niin suurta merkitystä venäläisten mielessä kuin joskus luulemme. Jotkut venäläiset pitävät Suomea myös maantieteellisesti etäisenä”, hän sanoi.
Ministeriö on teettänyt maakuvakyselyjä Venäjällä vähintään kerran kahdessa vuodessa vuodesta 2017 lähtien. Viimeisin kysely oli kuudes kerta, kun se toteutettiin.
”Kysely teetettiin Suomen suurlähetystön Moskovassa ja toteutti Levada Center henkilökohtaisina haastatteluina 50 alueella ja 137 väestökeskuksessa Venäjällä 25. ja 31. heinäkuuta 2024. Kyselyyn osallistui edustava otos 1 603 yli 18-vuotiasta venäläistä aikuista, virhemarginaalilla 3,4 prosenttia. Levada on itsenäinen tutkimuslaitos, joka on ollut Venäjän oikeusministeriön listalla ’ulkomaisena agenttina’ vuodesta 2016 lähtien”, ministeriö sanoi.
