Suomessa 15–17-vuotiaiden vankien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Nousu on ollut erityisen jyrkkä pandemia-aikoina.
Viime vuonna 62 alaikäistä tuomittiin vankeuteen, kun vuonna 2018 heitä oli vain tusina. Suurin osa heistä on poikia, jotka suorittavat tuomionsa etelän kaupungeissa kuten Helsingissä, Vantaalla ja Turussa.
Hämeenlinnassa on kaksi paikkaa varattu tytöille, jotka harvoin päätyvät vankilaan.
Uusia paikkoja miespuolisille alaikäisille suunnitellaan Ouluun ja Vantaalle, sekä lisää tilaa alaikäisille tytöille Oulussa. Lisää paikkoja tarvitaan kiireellisesti, kertoo Helsingin vankilan varajohtaja Maaret Lundahl.
”2000-luvun alussa alaikäiset vangit olivat harvinaisia tapauksia. Nyt olemme tilanteessa, jossa heillä on omat selliosastonsa, jotka ovat melko täynnä,” hän kertoo Ylelle.
Alaikäisiä voidaan vangita Suomessa vakavista rikoksista, yleensä väkivaltarikoksista kuten pahoinpitelyistä, raiskauksista, murhista tai aseellisista ryöstöistä.
Poliisin mukaan nuorten väkivaltarikollisuus, erityisesti ryöstöt, ovat lisääntyneet hälyttävän paljon viime vuosina. Nuoret käyttävät enemmän laittomia huumeita kuin aiemmin, ja huumeisiin liittyvät kuolemat nuorten keskuudessa ovat myös lisääntyneet, viranomaiset kertovat.
Alaikäiset vangit pidetään erillään aikuisvankien väestöstä. Heidän tilansa ovat kuitenkin samankaltaisia. Esimerkiksi Helsingin vankilassa nuoret vangit ovat olleet vankilassa tiloissa, jotka aikaisemmin olivat aikuisten käytössä.
”Ei ole ollut mahdollista tehdä merkittäviä muutoksia näihin osastoihin,” Lundahl sanoo.
Ensimmäisen vankeusrangaistuksensa jälkeen jotkut nuoret onnistuvat muuttamaan elämänsuuntaansa ja pysymään poissa vankilasta. Toiset jatkavat rikosten tekemistä vapautumisen jälkeen ja voivat päätyä nopeasti uudestaan vankilaan.
”Siirtymisen vankilasta siviilielämään ja ehdonalaiseen on oltava sujuvaa,” sanoo Lundahl. ”Tärkeintä on, että vapautetulle vangille ei ole katkoksia tukitoimissa.”
