Asiantuntija kritisoi suunnitelmia uudistaa Suomen vesihuoltolakia, sanoen ehdotetun lainsäädännön sallivan liiallisen osuuden (49 %) vesihuoltoyrityksistä olevan yksityisomistuksessa. Kriitikko on dosentti Tapio Katko, jäsen Tampereen yliopiston vesipalvelujen kehittämistutkimusryhmässä.
”Kyllä, uskon [veden] tulisi olla selkeästi sataprosenttisesti julkisella puolella omistuksessa”, Katko sanoi.
Uudistussuunnitelmat ovat ehkä odottamaton seuraus kansalaisaloitteesta vuonna 2021, jonka tarkoituksena oli estää Suomen vesihuollon yksityistäminen. Asiasta äänestettiin ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteen saadessa yksimielisen tuen kansanedustajilta.
Niin kutsuttu ’Vesi on meidän’ aloite, jonka käynnistivät Vasemmistoliiton jäsenet, oli seurausta suunnitelmista Jyväskylän kaupungissa myydä vähemmistöosuus vesiyhtiöstään.
Kuitenkin Katkon mukaan, kuten laki tällä hetkellä on muotoiltu, ehdotettu lainsäädäntö sallisi yksityisten sijoittajien omistavan liiallisen osuuden vesihuollon omistuksesta.
”Miksi ihmeessä me [sallisimme], että varat tulevat niin tärkeästä palvelusta virtaamaan vääriin käsiin”, Katko kysyi.
Hänen mielestään vesihuollon ylläpidosta ja toiminnasta vastaavien yritysten tulisi olla kuntien omistuksessa.
”Kansainvälisten esimerkkien perusteella voidaan sanoa, että sijoittajat ovat enemmän kiinnostuneita nostamaan rahaa pois eivätkä välttämättä investoimaan vesilaitoksiin”, hän sanoi viitaten lähellä olevaan esimerkkiin Tallinnasta.
Viron pääkaupunki yksityisti vesihuoltonsa vuoden 2001 alussa.
”Vaikka lupauksia [toisin tekemisestä], yksityinen yritys investoi hyvin vähän [Tallinnan] vesilaitokseen, mutta se jakoi osinkoja, muun muassa”, Katko selitti.
Oppositio ja hallitus pohtivat uudistusta
Aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomat raportoi, että hallitus ja oppositiopuolueet pohtivat, mitä vesihuoltolain uudistukset merkitsisivät Suomen kansalaisille.
Opposition kansanedustaja Pinja Peholehto (SDP) kertoi lehdelle, että 49 prosentin raja yksityisomistukselle johtaisi sijoittajien vaatimuksiin voitoista vesilaitosten toiminnassa, jotka saattavat ylittää kansalaisten tarpeet.
Lehti vertasi ehdotettuja uudistuksia valtion omistaman energiayhtiö Fortumin myymiseen monet sen sähköverkot ulkomaisille sijoittajille, mikä johti siirtohintojen nousuun loppukäyttäjille.
Kuitenkaan Suomessa ei tällä hetkellä ole lakeja vesihuoltoyritysten omistusosuudesta, metsä- ja maatalousministeriön kansainvälisen vesiyhteistyön johtaja Olli-Matti Verta kertoi.
”Nyt sääntelyä kiristetään merkittävästi”, Verta sanoi lehdelle vahvistaen, että luonnoslaki sallii ulkopuolisten sijoittajien omistaa 49 prosenttia vesihuoltoyhtiöstä.
Katkon mukaan kotimainen omistus vesihuoltoyhtiöistä tulisi suojata enemmän kuin ehdotettu laki edellyttää.
”Turvallisuus- ja turvallisuusnäkökulmien vuoksi meidän on pidettävä vesihuolto omassa hallinnassamme”, Katko sanoi.
