Seppo Räty kommentoi Pariisin olympialaisten kohukirjettä: ”Valitetaan herkästi – ja siis aivan kaikesta”
Pariisissa kilpailleiden suomalaisten olympiaurheilijoiden rajusta purkauksesta syntyi urheilupiireissä kohu, joka tavoitti myös keihäslegenda Seppo Rädyn, 62. ”Nykypäivänä se on tämmöistä, että valitetaan herkästi – ja siis aivan kaikesta”, Tohmajärvellä asuva Räty sanoo kummastelevaan sävyyn.
Helsingin Sanomat julkaisi keskiviikkona neljän Suomen olympiaurheilijan avoimen kirjeen, jossa he antoivat murskakritiikkiä Olympiakomitean (OK) ja joukkueenjohdon toiminnasta Pariisin kisoissa. Olympiaurheilijoiden mielestä Olympiakomitean johdon toiminta oli välinpitämätöntä, intohimotonta sekä apaattista huippu-urheilua ja -urheilijoita kohtaan. Voittamisen kulttuuri ei urheilijoiden mukaan näy johdon toiminnassa.
Palaute oli suorastaan karua. Urheilijoiden mukaan Olympiakomitean johdolle ja henkilöstölle tärkeämpää tuntui olevan valtionjohdon, muiden tärkeiden vieraiden tai jopa omien perheidensä viihdyttäminen kuin urheilijoiden tukeminen. ”Ainahan se touhu on ollut samanlaista. Olympiakomitean herroja ei meidän aikanamme näkynyt kisojen aikana oikeastaan missään, ja niinpä oman lajiliiton tyyppien tehtäväksi jäi hoitaa kaikki urheilijoiden käytännön asiat”, Räty kertoo.
”Olympiakomitean herroilla piti kiirettä kokousten ja edustusjuttujen takia, ja niin sen pitikin olla. Herrat hoitivat omia hommiaan, ja me omiamme. Totta puhuen, ei heidän läsnäoloaan kyllä kaivattukaan. Ei ollut yhtään ikävä.”
Jan Vapaavuori, Matti Heikkinen ja Leena Paavolainen ovat muun muassa olleet Olympiakomiteasta eturivin olympiaurheilijoiden kritiikin kohteena.
Urheilijoiden avoimessa kirjeessä kritisoitiin sitä, että osa joukkueenjohdosta toi urheilijoiden majapaikkaan paitsi sidosryhmien edustajia ja poliitikkoja myös jopa omia perheenjäseniään. ”Se on totta kai ollut johdolta kauneusvirhe, jos majapaikkaan on päästetty kaikenmaailman kisaturisteja urheilijoita pällistelemään. Nykyään kun on tämä helvetin some, niin se aiheuttaa tällaista jonninjoutavaa elvistelyä”, Räty sanoo.
”Mutta ei se edelleenkään selitä sitä, ettei Suomi saanut kisoista ainuttakaan mitalia. Eivät jotkut eliitin somekeimailut saa millään vaikuttaa urheilijoiden suorituksiin. Pitää muistaa, että epäonnistuneilla urheilijoilla on usein kauheasti valitettavaa, kun taas mitalistit eivät valita mistään.”
”Tavallisessa tehtaassakin pitää osata hommat, vaikka ei olisi pomo vieressä päätä silittelemässä.Rädyn mukaan myös 1980- ja 1990-luvun olympialaisissa kisakylässä vieraili toisinaan joukkueen ulkopuolisia henkilöitä, esimerkiksi valokuvia ottamassa. ”Mutta paskat siitä kukaan mitään välitti. Piti vaan kiertää nämä tyypit kaukaa, ettei joutunut itse kuviin. Jossain Atlantassa (1996) saatoin törmätä jopa juttusille jonkun Olympiakomitean herran kanssa, mutta en ole varma, kun en heistä montaa ulkoisesti tunnistanut”, Räty selvittää.
”Tavallisessa tehtaassakin pitää osata hommat, vaikka ei olisi pomo vieressä päätä silittelemässä. Sitä paitsi Olympiakomitea on pelkkä kattojärjestö, jonka johdossa ei tunnu edes olevan ymmärrystä huippu-urheilun vaatimuksista, joten pysyköötkin sivummalla.”
Seppo Räty tottui menestymään urallaan ja naukkailemaan kuohuvaa mitaliensa kunniaksi. Kuva: Kari Kuukka
Kuusinkertaisen arvokisamitalistin mukaan Olympiakomitea oli esimerkiksi Barcelonan kisoissa 1992 varannut suomalaisurheilijoille 2–3 henkilöautoa järjestäjiltä siltä varalta, etteivät urheilijat pääsisi sujuvasti kisabusseilla kisakylästä harjoitus- tai kilpailupaikoille. ”Pari kertaa meillä olisi käyttöä näille autoille, mutta ei niitä tietenkään ollut vapaana. Ne olivat aina Olympiakomitean herrojen käytössä”, Räty muistelee.
”Toki se silloin ärsytti, mutta turha siitäkään oli rutista.”
Olympiakomitean rooli huippu-urheilussa
Olympiakomitean rooli huippu-urheilussa herättää jatkuvasti keskustelua. Monien urheilijoiden mielestä OK:n johdon toiminta ei aina tue riittävästi urheilijoiden menestymistä kansainvälisillä kentillä. Seppo Räty on yksi niistä, jotka ovat avoimesti arvostelleet OK:n toimintatapoja.
OK:n tehtävänä on edistää suomalaista huippu-urheilua ja tukea urheilijoita heidän tavoitteidensa saavuttamisessa. Kuitenkin Rädyn mukaan johdon prioriteetit ovat olleet usein muualla kuin urheilijoiden tukemisessa. ”On tärkeää, että OK panostaa enemmän itse lajiliittojen tukemiseen ja antaa urheilijoille parhaat mahdolliset edellytykset menestyä”, Räty painottaa.
Urheilijoiden vaatimukset ja odotukset
Urheilijoiden odotukset ja vaatimukset ovat korkealla, kun kyseessä ovat kansainväliset kilpailut kuten olympialaiset. Suomalaiset urheilijat odottavat OK:lta ja joukkueenjohdolta tukea ja resursseja menestykseen. Seppo Räty korostaa, että urheilijoiden tulee voida keskittyä täysipainoisesti valmistautumiseen ja suoritukseen ilman ylimääräistä häiriötä.
OK:n tehtävänä on varmistaa, että urheilijat saavat tarvittavan tuen harjoitteluun, valmennukseen ja kilpailuihin. Pariin kertaan Räty kertoo tilanteista, joissa OK:n toiminta on jäänyt urheilijoiden tarpeiden taakse. ”Urheilijoiden menestymisen tulisi olla OK:n päätavoite, ja kaikki muu tulisi asettaa sen edelle”, Räty toteaa.
Urheilijoiden ja OK:n välinen yhteistyö
Urheilijoiden ja OK:n välinen yhteistyö on avainasemassa menestyksen saavuttamisessa. Hyvä kommunikaatio ja avoin dialogi ovat tärkeitä rakentamaan luottamusta ja ymmärrystä osapuolten välille. Seppo Räty korostaa, että avoimuus ja rehellisyys ovat keskeisiä tekijöitä toimivan yhteistyön kannalta.
”Urheilijoiden ja OK:n on pystyttävä keskustelemaan avoimesti ja rakentavasti, jotta voidaan löytää ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin ja parantaa tulevaisuuden yhteistyötä”, Räty sanoo. Hän uskoo vahvasti, että parempi kommunikaatio ja yhteistyö voivat johtaa positiivisiin muutoksiin suomalaisen huippu-urheilun tukemisessa.
Seppo Rädyn kommentit osoittavat, että huippu-urheilu on monimutkaista ja vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä eri osapuolten välillä. OK:n rooli on merkittävä suomalaisen urheilun tukijana, mutta samalla myös haasteellinen, kun odotukset ja vaatimukset ovat korkealla. Urheilijoiden äänen kuuleminen ja heidän tarpeidensa huomioiminen ovat avainasemassa luotaessa toimivaa ja menestyksekästä urheilujärjestelmää Suomessa.
