Hallituksen päätöksenteon taustalla olevan tutkimustiedon merkitystä on korostettu useaan otteeseen, mutta käytännössä tilanne ei aina ole ollut toivotunlainen. Erityisesti nykyisen hallituksen toimet ovat herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka päätökset ja niiden seuraukset on oikeasti arvioitu. Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä ja professori Harri Jalonen nostivat esiin tarpeen enemmälle tietoon perustuvalle päätöksenteolle.
Petteri Orpon hallitus lupasi panostaa laadukkaaseen ja tietoperusteiseen vaikutusarviointiin sekä sääntelykeinojen punnitsemiseen. Kuitenkin esimerkkejä päätöksistä, jotka eivät ole nojanneet riittävään tutkimustietoon, on nähty. Esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksia tehtäessä niiden kokonaisvaikutuksia ei selvitetty etukäteen. Samoin verotukseen liittyvissä päätöksissä on jääty ohuelle tiedolle.
Tietopohjan puute ei ole ainoa haaste tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Myös poliittiset tarpeet ja mahdolliset paineet voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Esimerkiksi ilmastoasiantuntijoiden näkemyksiä ei välttämättä oteta riittävästi huomioon, kun päätetään esimerkiksi autojen verotuksesta.
On tärkeää, että hallitus muistaa pitää kiinni tietoperustaisesta päätöksenteosta. Poliittiset linjaukset eivät saisi mennä tietoon perustuvan päätöksenteon edelle. Erityisesti sosiaalisessa mediassa leviävä erilainen totuus ilmiö asettaa haasteita myös hallituksen tiedonvälitykselle.
Pääkirjoitukset ovat Helsingin Sanomien kannanottoja ajankohtaisiin aiheisiin, ja niiden tarkoituksena on tuoda esille lehden linjaa. On tärkeää, että päätöksenteossa otetaan huomioon tutkittu tieto ja sen perusteella tehdään harkittuja päätöksiä, jotka palvelevat koko yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.
