Ruokakauppojen asiakkaat Suomessa valitsevat usein oman tuotemerkin tuotteita, ja tämä tuoteryhmä muodostaa noin neljäsosan ruokaostoksista. S-ryhmä on parhaillaan vaihtamassa omaa Rainbow-tuotemerkkiään Coopiksi, kun taas Kesko myy omia Pirkka-brändättyjä tuotteitaan. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Ruokakauppojen asiakkaat Suomessa valitsevat usein oman tuotemerkin branded ruokatuotteita niiden brändinimellisten vastineiden sijaan. Suomen kaksi suurinta ruokakauppaketjua, S-ryhmä ja Kesko, molemmat myyvät omia private label -vaihtoehtojaan. S-ryhmä on parhaillaan vaihtamassa omaa Rainbow-tuotemerkkiään Coopiksi, kun taas Kesko myy omia Pirkka-brändättyjä tuotteitaan.
Ruokakauppojen asiakkaat Suomessa valitsevat usein oman tuotemerkin tuotteita, ja tämä tuoteryhmä muodostaa noin neljäsosan ruokaostoksista. Myymälämerkkien osuus myymäläbrändin myynnistä keski-eurooppalaisissa maissa on vielä suurempi. Kuitenkin jotkut Suomen elintarvikesektorilla toimivat, mukaan lukien brändituotteita markkinoivat tahot, ovat huolissaan yksityismerkkien lisääntymisestä.
Suomen vastikään nimitetyn elintarvikealan markkinavalvojan, Jarno Sukasen, mukaan oman tuotemerkin sopimuksiin liittyvien käytäntöjen tutkiminen voisi olla perusteltua. ”Jos tutkimme yksittäisiin sopimuksiin liittyviä kysymyksiä, voimme ehkä nähdä, tarvitaanko yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä yksityisen tuotemerkin sopimuskäytännöistä,” hän sanoi.
Esimerkkinä Sukanen mainitsi harkitsevansa läpinäkyvyyteen, objektiivisuuteen ja reiluuteen liittyviä kysymyksiä tukkuelintarvikkeiden huutokauppamenettelyissä.
Halvempaa lihaa
Monet kääntyvät myymälämerkkien puoleen, koska ne ovat usein halvempia kuin brändinimellä varustetut tuotteet. Kilogrammaa kohti laskettuna tämä pätee erityisesti lihan osalta, kertoo Bate Ismail, Suomen Elintarviketeollisuuden lobbausryhmän ekonomisti. ”Puhumme noin 30 prosentin erosta naudanliha- ja sianlihatuotteissa. Mutta kananlihan osalta kyse on yli 50 prosentista,” hän sanoi.
Suomen Ruokakauppa Ry:n (PTY) lobbausryhmän mukaan ala on jo hyvin säännelty. ”Jos jotain laitonta tai selvästi hyvien käytäntöjen vastaista löydetään, nämä asiat on käsiteltävä. Mutta yleisesti ottaen en usko, että yksityisiä tuotemerkkejä varten tarvitaan erillistä lainsäädäntöä,” sanoi Tuula Loikkanen, PTY:n toimitusjohtaja.
Sukkanen aloitti tehtävässään elintarvikealan markkinavalvojana tämän kuun alussa. Hän sanoi, että yleisesti ottaen valvojan roolin tulisi olla muutosten edistäminen neuvottelujen kautta eikä pakottavien toimenpiteiden kautta.
Elintarvikealan markkinavalvoja on itsenäinen, itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä on antaa neuvoja ja valvoa. Valvoja toimii maatalous- ja metsäministeriön alaisuudessa ja hänet nimitetään enintään viiden vuoden toimikaudeksi hallituksen toimesta.
Yle ID:llä varustetut käyttäjät voivat jättää kommentteja uutistarinoihimme. Voit luoda oman Yle ID:si tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentointiin ja moderointiin löytyvät täältä.
