Ilmastonmuutos ja luontokato: Talousuhkat Suomelle
Eilen 16:30 Ilmastonmuutos ja luontokato tuovat mukanaan uhkia rahoitusvakaudelle. Näin toteavat Suomen Pankin asiantuntijat Hanna Freystätter, Karlo Kauko, Samu Kärkkäinen ja Ilari Määttä yhteisessä kirjoituksessaan.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen rahoitussektorilla vaikuttaa olevan vähemmän altistumia kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville yrityksille verrattuna muihin euroalueen maihin. Kuitenkin hiilineutraaliin siirtymään liittyvien riskien välttäminen Suomessa on haasteellista. Fyysisten ja luontokatoon liittyvien riskien vaikutuksista Suomeen tiedetään vielä varsin vähän, ja ilmastonmuutoksen sekä luontokadon vaikutukset Euroopassa ja globaalissa taloudessa voivat heijastua merkittävästi myös Suomen rahoitusvakauden tilaan.
Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja siihen liittyvät ilmastopoliittiset toimenpiteet voivat vaikuttaa merkittävästi tiettyjen toimialojen kannattavuuteen, mikä puolestaan voi lisätä pankkien luottotappioriskejä. Fossiilisista polttoaineista luopuminen vaikuttaa myös tietyn infrastruktuurin ja hiili-intensiivisten yritysten arvoon, mikä nostaa markkinariskiä.
Metsien suojelun lisääminen hiilinielujen kasvattamiseksi tai ylläpitämiseksi aiheuttaa myös siirtymäriskin. Uusien teknologioiden käyttöönotto ja kulutuskäyttäytymisen muutokset voivat luoda lisää siirtymäriskejä.
EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen kansalliseen ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta jo vuoteen 2035 mennessä. Asiantuntijoiden mukaan nopea ja hyvin suunniteltu siirtymä olisi edullisin skenaario siirtymäriskien kannalta, vaikka lyhyellä aikavälillä toimenpiteistä koituisi kustannuksia. Viivästyneet toimenpiteet voivat johtaa pahempiin siirtymäriskien toteutumisiin tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt aiheuttavat taloudellisia vahinkoja globaalisti, ja niiden vaikutukset ovat kasvussa myös Suomessa. Fyysiset riskit vaikuttavat rahoitusalaan luotto- ja muiden perinteisten riskien muodossa, heikentäen velallisten maksukykyä ja vähentäen kiinteistöjen arvoa.
Luontokato luo myös riskejä taloudelliselle toiminnalle ja rahoitusvakaudelle. Useat talouden toiminnot ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista, jotka heikkenevät luontokadon seurauksena. Fyysiset riskit voivat vaikuttaa yritysten ja toimialojen toimintaedellytyksiin ja kannattavuuteen, mikä voi johtaa häiriöihin rahoitusmarkkinoilla.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen talouteen
Ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset voivat aiheuttaa Suomen taloudelle mittavia haasteita tulevaisuudessa. Esimerkiksi äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet ja kuivuudet, voivat vaikuttaa maa- ja metsätalouteen sekä infrastruktuuriin. Näiden vaikutusten seurauksena voi syntyä merkittäviä taloudellisia menetyksiä, jotka heijastuvat myös rahoitussektorin vakauden tilaan.
Ilmastonmuutos voi myös vaikuttaa markkinoiden toimintaan ja yritysten kannattavuuteen. Esimerkiksi energiantuotannon muutokset ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto voivat vaikuttaa energiayhtiöiden toimintaan ja siten myös pankkien luottotappioriskeihin.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja talouden kestävä kehitys
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii laajamittaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pankkien ja yritysten on otettava vastuuta kestävästä toiminnasta ja pyrittävä vähentämään hiilijalanjälkeään. Sijoittajien rooli on myös keskeinen, sillä vastuulliset sijoitukset voivat ohjata pääomia kestävään talouteen.
Suomen on tehtävä konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi. Esimerkiksi investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kestävään liikenteeseen ovat tärkeitä askeleita kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet
Vaikka ilmastonmuutos ja luontokato luovat merkittäviä riskejä taloudelle ja rahoitussektorille, ne voivat myös avata uusia mahdollisuuksia kestävälle kehitykselle. Esimerkiksi cleantech- ja uusiutuvan energian alat tarjoavat potentiaalia talouden vihreälle kasvulle ja työllisyyden lisääntymiselle.
Suomen on hyödynnettävä näitä mahdollisuuksia ja investoitava kestävään kehitykseen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on avainasemassa, jotta voidaan luoda kestävämpi ja vakaampi talous tuleville sukupolville.
