Suomen kunnat kohtaavat suuren haasteen päivähoidon kustannusten jyrkästä noususta
Suomen kaikissa kunnissa on viime vuoden aikana koettu merkittävää nousua päivähoidon kustannuksissa. Tämä käy ilmi tuoreesta raportista Suomen Kaupunkien ja Kuntien Liitolta.
Vuonna 2022-2023 kasvu oli keskimäärin 15,2 prosenttia. Suurimmat suhteelliset kasvut ovat havaittu Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla sekä suurissa kaupungeissa, pendelöintikaupungeissa ja kaksikielisissä kunnissa.
Raportin kirjoittaja Jarkko Lahtinen kommentoi kasvua poikkeukselliseksi. Kuntien muut kulut eivät ole nousseet samassa tahdissa.
Suurin yksittäinen lapsen päivähoidon kustannus vuonna 2023 oli alle 2 000 asukkaan kunnissa. Näissä kaupungeissa keskimääräinen kustannus lapselta oli 15 805 euroa. Suurin kasvu vuodesta 2022 oli havaittavissa 2 000-5 000 asukkaan kunnissa, joissa keskimääräinen kustannus nousi 12 458 eurosta 15 354 euroon (23,2 prosenttia). Koko maassa keskimääräinen kustannus lapselta nousi 12 437 eurosta 14 304 euroon.
Lahtisen mukaan kasvulle on useita syitä. Juurisyy on lainsäädännön muutos, joka lisäsi henkilökuntaa päiväkoteihin ja samalla vähensi vanhempien maksuosuutta kustannuksiin.
Muutokset ovat yllättäneet kunnat.
”Lainsäädännön muutokset näyttävät nyt olevan kalliimpia kuin hallituksen kustannusarviot”, totesi Lahtinen. ”Kuntien omat kustannukset ovat suurempia kuin ennakoitiin.”
”Kuntien talous ei kestä näin jyrkkiä nousuja.”
Varhaiskasvatuslain uudistus vuonna 2022 vahvisti lapsen oikeutta tukeen, mikä pakotti päiväkoteja palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Vuonna 2023 laki muuttui siten, että hieman yli puolet perheistä ei maksa mitään varhaiskasvatuksesta.
Tämä on vaikuttanut myös vanhempien käyttäytymiseen. Lahtinen kertoo, että kunnat ovat kertoneet hänelle lasten olevan pidempään päivähoidossa kuin tarpeellista, eivätkä vanhemmat ilmoita henkilökunnalle poissaoloistaan.
Heillä ei ole siihen kannustetta, sillä palautuksia tai kustannusten alennuksia ei tarjota. Tämä vaikeuttaa päivähoidon johtajien henkilökunnan siirtämistä poissaolojen kattamiseksi ja vähimmäishenkilöstösuhteiden ylläpitämiseksi.
Lahtinen ehdottaa niin sanotun subjektiivisen päivähoito-oikeuden uudelleenarviointia. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus salli kuntien rajoittaa päivähoidon oikeutta 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhemmista oli työtön tai vanhempainvapaalla.
Päätös peruttiin vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun jälkeen, ja varhaiskasvatus nähtiin lopulta lapsen oikeutena, eikä vanhempien.
Yle-tunnuksella varustetut käyttäjät voivat jättää kommentteja uutisartikkeleihimme. Voit luoda Yle-tunnuksen tämän linkin kautta. Ohjeemme kommentoinnista ja moderoinnista selitetään täällä.
