Sähkön hintojen muutos: Mitä se tarkoittaa sinulle?
Kuvittele, että vietät rentouttavaa sunnuntai-iltaa kotona, nauttien edullisesta sähköstä ja mukavasta tunnelmasta. Mutta mitä tapahtuu, kun heräät maanantaina ja huomaat, että sähkön hinta on kohonnut dramaattisesti? Miten tämä vaikuttaa arkeesi ja lompakkoosi?
Spot-hintojen nousu
Spot-hinnat ovat nousussa kylmempien ja vähemmän tuulisten olosuhteiden vuoksi. Fingridin mukaan Estlink 2 -kaapelin vaurioituminen ei ole merkittävässä roolissa. Suomessa on yli 1 800 tuuliturbiinia, joiden kapasiteetti on noin 8,4 gigawattia.
Viikonloppuna Suomen kotitaloudet, joilla on pörssisähkösopimus, ovat hyötyneet halvasta energiasta, mutta tilanne muuttuu dramaattisesti maanantaina. Sunnuntaina sähkön keskihinta oli 0,59 senttiä kilowattitunnilta (kWh), mutta maanantaina se nousee 17,55 senttiin.
Kalleimmat tunnit odotetaan olevan klo 8-11, jolloin verollinen tuntihinta vaihtelee 30-45 sentin välillä. Iltapäivällä spot-hinnat laskevat hetkellisesti noin 20 senttiin, mutta nousevat uudelleen klo 16-18 välillä, saavuttaen huippunsa 38 sentissä per kWh.
Viikolla aamuaika on yleensä kallein. Sähkönkulutus nousee voimakkaasti, kun valot syttyvät kodeissa ja työpaikoilla, kaupat avautuvat ja teolliset prosessit käynnistyvät.
Tuulivoiman ennustettu väheneminen
Maanantain korkeat hinnat johtuvat pääasiassa kevyistä tuulista useiden tuulisien päivien jälkeen. ”Merkittävä tuulivoiman tuotannon väheneminen on todellakin ennustettu huomiselle. Se on merkittävin muutos verrattuna viime päiviin,” kertoi Fingridin voimajärjestelmäreservien johtaja Mikko Kuivaniemi Ylelle sunnuntaina iltapäivällä.
Kuluttajat voivat seurata tuulivoiman tuotantoennustetta Fingridin jatkuvasti päivitettävältä ’Voimajärjestelmän tila’ -verkkosivulta. Sunnuntai-iltana sivusto näytti, että maassa tuotettiin noin 12,7 MW sähköä, mutta kulutettiin vain noin 11,4 MW, 1,3 MW:n ollessa vientiä naapurimaihin Ruotsiin ja Viroon. Päästöt olivat alhaiset, 20g CO₂ per kWh, kaiken sähkön ollessa peräisin ydin-, tuuli- tai vesivoimasta tai yhteistuotannosta.
Sähkönkulutuksen kasvu ja Estlink 2 -vaurio
Etelä-Suomea kohtaava kylmä sää luonnollisesti lisää sähkönkulutusta lämmitykseen. Kuitenkaan kylmyys ei ole niin ankara, että korkeat tuntihinnat voitaisiin selittää 650 MW Estlink 2 -sähkönsiirtoyhteyden vian vuoksi. Se katkesi joulupäivänä, ilmeisesti öljytankkerin ankkurin takia. Sähköä viedään yleensä Suomesta Viroon, mutta sitä tuodaan joskus Virosta, jos Suomessa on sähköpula.
”Tällä tilanteella ei ole suurta vaikutusta. Lämpötilan pitäisi laskea vähintään -20 asteeseen koko maassa, jotta Viron sähköntuotannon puute olisi merkittävä. Tässä tilanteessa on kuitenkin tarpeeksi sähköä, vaikka tuulituotanto onkin alhaisempi,” Kuivaniemi kertoi.
