Suomi ja Viro: Suomenlahden jakaminen herättää keskustelua
Suomen ja Viron välinen mahdollinen Suomenlahden jakaminen on herättänyt vilkasta keskustelua merioikeuden asiantuntijoiden keskuudessa. Professori Henrik Ringbomin mukaan Suomi voisi laajentaa lisävyöhykettään Suomenlahdella, mutta se saattaisi olla hyödytöntä varjolaivastoa vastaan.
Voisivatko Suomi ja Viro jakaa Suomenlahden?
Ringbom huomauttaa, että täysin Suomen ja Viron kesken jaettu Suomenlahti saattaisi toimia tarkoitustaan vastaan. Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä puolestaan ehdottaa, että valtiot voisivat sopia rajoista Suomenlahdella yhdessä YK:n kansainvälisen merioikeussopimuksen artikla 15:n pohjalta.
Lisävyöhyke ja sen merkitys
Ringbomin mukaan lisävyöhyke voi ulottua enintään 12 meripeninkulman alueelle aluemeren jatkeena antaen valtiolle mahdollisuuden tehdä tarpeellista valvontaa. Vaikka Suomella on lisävyöhyke, se ei ulotu niin pitkälle kuin se saisi ulottua. Lisävyöhykkeen asettaminen on valtioiden oma päätös eikä Virolla ole tällä hetkellä vastaavaa.
Aluevesirajojen muuttaminen ja mahdolliset seuraukset
Ringbom varoittaa, että aluevesirajojen muuttaminen täyteen 12 meripeninkulmaan olisi huomattavasti voimakkaampi toimi, johon liittyy oikeudellisia riskejä. Tällainen toimi voisi johtaa kansainväliseen merenkulkuun käytettävän salmen syntymiseen, jolloin kaikilla laivoilla ja ilma-aluksilla olisi kauttakulkuoikeus. Tämä saattaisi rajata Suomen ja Viron alueita ja mahdollistaa sukellusveneiden navigoinnin merenpinnan alapuolella.
Päätössanat
Suomenlahden jakaminen herättää monia kysymyksiä ja vaatii tarkkaa harkintaa. Merioikeuden asiantuntijoiden näkemykset vaihtelevat, mutta yhteistyöllä ja huolellisella suunnittelulla Suomi ja Viro voisivat löytää ratkaisun, joka palvelee molempia osapuolia parhaiten. On tärkeää pohtia huolellisesti kaikkia mahdollisia seurauksia ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
