Helsingin yliopisto on tehnyt tohtorintutkinnon suorittamisesta helpompaa alentamalla tutkintovaatimuksia. Akateemiset piirit ja päättäjät ovat eri mieltä siitä, onko tohtorintutkinnon kynnyksen alentaminen viisas lähestymistapa. Kuva: Tor Wennström / Lehtikuva
Viime elokuusta lähtien on ollut helpompaa suorittaa tohtorintutkinto Helsingin yliopistossa (HY). Tohtorintutkinnot vaativat aiemmin kolme viidestä tieteellisestä julkaisusta, mutta nyt kaksi tai kolme riittävät. Joissakin tapauksissa yksi artikkeli voi täyttää vaatimukset.
Yliopisto vähentää myös tohtorintutkintojen pakollisten opintopisteiden määrää 40:stä 30:een, helpottaen tohtorin arvon saavuttamista. Suomen akateeminen yhteisö on huolissaan siitä, että kilpailu on käynnistymässä alaspäin, mutta HY:n rehtori Sari Lindblom korostaa, että yhden artikkelin kiintiö koskee vain poikkeuksellisia ehdokkaita, jotka julkaisevat huippuluokan kansainvälisissä julkaisuissa.
Lindblom väittää, että yliopiston aiemmat vaatimukset olivat liian vaativia. ”Helsinki on ollut poikkeuksellisen vaativa verrattuna muihin suomalaisiin yliopistoihin, ja kansainvälisesti olemme liian tiukkoja vaadittavien artikkelien määrän suhteen”, hän kertoi Ylelle.
Alentamisen vaatimusten motiivina on myös raha. Yliopistot saavat 90 000 euroa jokaisesta tohtorintutkinnon suorittaneesta. Ne kilpailevat myös toistensa kanssa yhteisestä rahoituspulasta, joka ei kasva, vaikka jokainen yliopisto tuottaisi lisätuhat tohtoria vuodessa. Helsingin osuus tohtorintutkinnon suorittaneista on laskenut ja oli viime vuonna 2000-luvun alhaisimmalla tasolla.
Valtio on myös käynnistänyt valtakunnallisen pilotiohjelman yliopistoille, jonka tavoitteena on saada tohtoriopiskelijat maaliin kolmessa vuodessa nykyisen kuuden seitsemän vuoden sijaan. Akateeminen yhteisö on ilmaissut huolensa tohtoriopintojen nopeuttamisesta.
Vaatimusten löysentäminen johtaa kahden tason tohtoreiden luomiseen – ne, jotka ovat suorittaneet tohtorintutkintonsa ennen tai jälkeen tämän pilotin – Suomen yliopistojen tutkijoiden ja opettajien liiton hallituksen jäsen Paula Silvénin mukaan.
Erja Heikkinen Opetusministeriön tiedepolitiikan yksiköstä kertoi Ylelle, että koska valtaosa yliopistojen rahoituksesta tulee valtiolta, sen tulisi myös voida odottaa tuloksia tietyssä aikataulussa. ”Emme voi varaa siihen, että tohtoriopintojen kesto venyy samalla kun ehdokkaiden määrä kasvaa. Tohtoriopintojen loppuun saattamiselle ei ole asetettu säänneltyä aikaa”, hän sanoi ja lisäsi, että yliopistojen ja päättäjien välillä käydään keskusteluja siitä, olisiko aika asettaa joitakin rajoituksia.
